maanantai 19. heinäkuuta 2010

Sub 1:50

Viime torstaina mäjähti. Oikein ikkunat sälähti ja taivas välähti, kun kerran keikahti Jussin pussi! Tai jotain. Nimittäin Borzan lapikas liikkui niin vikkelään, että kellot pysähty pitkästi ennen kuin 1.50,00 ehti tulla täyteen. Tarkkaan ottaen 1.49,94. Se on aika niukka alitus, vaikka onhan muuan EM-edustaja M.Bergdahl pystynyt vielä niukempaan (1.49,99), eikä ole siitä tohtinut parantaakaan sen koommin. Varmaan harmittavaa kyllä, kun on niin komia ennätys ettei viitti parantaa!

Juoksusta ei tietenkään ole mitään muistikuvia. Menin vaan sinne aamusumuun ja pidin rautahampaat ulkona kuin Kirwan Wilssoni! Ei vaan. Lähettäjä piti hirveän pitkään meitä paikoillanne-asennossa ennen ampumista. Syy selvisi nauhalta: Japanin vieraalla oli Asicsi eksynyt viivan päälle ja sellanen pelihän ei vetele. Kun kaikki kotimaiset ja ulkomaiset sai tohvelinsa pidettyä oikeissa asemissa päästiin matkaan ja tikkasin vauhtia kuin hullu. Willy lähti yhtä rataa ulompaa vielä terävämmin ja niin tais lähteä melkein kaikki muutkin. Takasuoralla ajauduin Pääryn ja Kurren väliin ja ensimmäinen 200m oli noin 26,4. Selkeät 3kymppää hitaammin kuin Espoossa - syy tuntematon. Seuraavan kakkosen aikana pääjoukko lipui hieman karkuun, enkä tohtinut aivan Pääryn selkää seurata kosketusetäisyydeltä. 400meetriä 54,1 ja sanoin itselleni "easy speed" vai miten se nyt menee?! Kaarteen loppuvaiheessa haistelin, että Kurre saattaa olla tuloillaan ohi, joten lisäsin hiukan vauhtia, sillä arvelin että potkua löytyy vielä kuitenkin. Vesiesteen kohdalla aloin kaivella viimeisiä reservejä ja yllätyksekseni löysinkin aika hyvän potkun vielä jostain takataskusta ja kirmasin kohti maaliviivaa hullun kiilto silmissäni! Yksi japanilainen joutuikin siinä satanen ennen maalia antautumaan, vaikkei nyt aivan käsiä pystyyn nostanutkaan - muuten mies oli melkoisen pystyssä. Kurotus oli varmasti lopussa kullanarvoinen, siksi tarkalle se alitus kuitenkin meni.

Hiukan voittajan ajasta aavistelin, että nyt saattoi enkka tulla... Mutta ei siinä auttanut kuin ootella tulosta tauluun. Pääry siinä rikkoi EM-rajan kymmenyksellä ja se on hieno homma se! Sitten sieltä pörähtikin jo 6sadasosan alitus tauluun. Ja kyllähän se hyvältä tuntu. Vielä paremmalta tuntu kun kolmikko Mäymäy-Hamppari-Härppy kiiruhti onnittelemaan. Otin tässä vapauden käyttää hieman vapaamuotoisempia lempinimiä (originellit siis Mäyrä, Happo ja Härski=Sääri). Hienoja miehiä ja polkipa ensiksi ja viimeksi mainittu myös ennätyksensä Lappeenrannan kolmosella. Ja varmemmaksi vakuudeksi Mäy paransi 1500m ja Säärystin 5000m ennätystään Lapinlahdella eilispäivänä. On NE kovia! Ja on Hampparikin kova. Se vaan säästelee kansainvälisiin b-eriin vitosella. Tai johonkin loppukesän kasiin ehkä.

Ennen kisaahan jo Pääry sanoi, että "tänään sitten alle 1:50", kun käveltiin kentälle. Ja onhan se nyt olympiaedustajaa kuunneltava. Ja niinhän se tuppaa olemaan, että Lappeenrannassa se 1.50 on alitettava. Nimilista ensimmäisen 1.50-alituksen Lappeenrannassa tehneistä on pitkä: Lahtio, Oravakangas, Bergdahl, Mabrouki, Simos, Haatainen, ...
Tähän loppuun voidaan nyt kuitenkin todeta, että rajapyykin alituksesta huolimatta eilen sai treenin aikana huomata olevansa ihan tavallinen kuolevainen kuitenkin. Mutta ei kai siinä, seuraavana katseet on Belfastissa, jossa kirmataan lauantaina jälleen 800m. Vauhtia siellä riittää, katsotaan riittääkö oma potku jälleen ennätykseen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti