Kaksi yötä on enää jäljellä eteläisellä pallonpuoliskolla tällä leirillä. Sitten on aika pakata kimpsut ja kampsut ja lopettaa leijonien kesyttäminen tältä erää. Harjoituksellisesti leiristä on jäljellä yksi hömpänpömppä ja yksi pieni verryttely eli työt alkaa olla tehty. Viimeinen kovempi treeni nuijittiinkin tänään radalla Tommyn kanssa rintarinnan - kirjaimellisesti, sillä vedettiin kaikki vedot vierekkäisiä ratoja ja lähes synkronisoidulla askeleella. Hyvä maku jäi kyllä leiristä, kun viimeisenä vetona jysäytettiin 150metriä 17,5sekuntiin. Tehtiinpä samalla myös suomalaista urheiluhistoriaa (siis ainakin tällä leirillä), kun tehtiin jo toinen kova harjoitus peräjälkeen yhdessä. Lauantaina mentiin tosin letkamuodostelmassa, ruotsalaisilta opitulla tappituntumapeesillä, ja matkana oli 1000m toistomäärän ollessa viisi. Ei sekään reeni huonosti mennyt, joten ihan odottavaisin mielin sitä voi suunnata katseita hallikauteen, joka alkaa ... ootas nyt. Joo, siitä tulee tieto sitten joskus myöhemmin. Voi olla, että hallikausi ehtii alkaa ennen kuin sitä itse edes tietää sen alkavan. Så är det.
Huomenna otetaan treenin lisäksi pienehkö retkipäivä. Ohjelmassa on lyhyesti ja ytimekkäästi huvipuisto, apartheid-museo, Soccercity-stadion, afrikkalaisen käsityön markkinat, Nelson Mandelan kotitalo, ... Tiedä sitten päästäänkö huvipuistoa pidemmällä koko päivänä, kun matkaseurana on Heidi ja Tommy, jotka viime viikolla silitteli ja paijaili leijonia niin pitkään, että jos niitä ei ois repiny mukaansa sieltä häkistä niin ne leijonat ois repiny akillesjänteen seuraavana. Varmaan sieltä huvipuistostakin löytyy joku pehmoleluleijona, jota nää vesselit jää sitten silittelemään loppupäiväksi. Siinä on sitten syy, jos ei ehditä sinne käsityömarkkinoille ennen sulkemisaikaa ja jää tuliaiset ostamatta! Nyt on kuitenkin aika lyödä silmäluomet umpeen, sillä huomenna on aivan varmasti pitkä ja henkisesti hemmetin raskas päivä leijonansilittelijöiden seurassa... Hejdåå!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti