Mennyt kausi tarjosi pari ennätystä, joista etenkin tonnivitosen kolmen sekunnin putsaus lämmitti mieltä, mutta silti kokonaisuutena jäi kaivelemaan, ettei ihan parasta terää etenkään kasilla tullut esiin. Terävin isku puuttui, juoksu ei tullut loppuun asti ja palautumisen kanssa oli taiteilua etenkin loppukaudesta. Tarkempia syitä en tässä lähde erittelemään tai selityksiä keksimään - ajatus ja katseet on jo suunnattu tulevaan kauteen varsin tiiviisti.
Pieniä muutoksia haluttiin kuitenkin tehdä ja lisävauhtia haetaankin eri osa-alueilla tehtävillä viilauksilla. Näistä ensimmäisenä mainittakoon valmennustiimiin mukaan astunut uusi kasvo: Atte Pettinen. Kauden päätyttyä valmennuspuolta mietittiin yhdessä head coach King of Kokkola Tom Andtbackan kanssa ja reilu pari viikkoa Ruotsi-ottelun jälkeen puhelinpalaverissa tultiin siihen tulokseen, että lisämauste nimenomaan nopeus- sekä voimaharjoituksiin tekisi hyvää. Mielessä oli yksi nimi ja seuraavana päivänä sovittiinkin jo tapaaminen koko kolmikon voimin samalle viikolle. Seuraavalla viikolla jo sitten kyykättiin Jokereiden ketjukoostumuksista spekuloinnin lomassa ja sen jälkeen harjoituksia on kertynyt Aten valvovan silmän alaisuudessa keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Toistaiseksi uudistukset ovat tuntuneet hyviltä, eikä ongelmia ole juurikaan ollut uuteen tottumisessa. Eniten miellyttää se tekemisen meininki ja hauskuus, joka on treeneihin saatu aikaan. Ei sillä, että aiemminkaan olisi homma juuri puurtamiselta treeneissä tuntunut, mutta sellainen pieni lisäbuusti tuntuu olevan päällä.
Muillakin osa-alueilla lähdettiin hakemaan tarkennuksia aiempaan tekemiseen ja samalla yritetään raapia tukiverkostosta täysi tuki irti. Tämän seurauksena nyt on säännöllisessä käytössä myös yhdessä Jarmo Ahosen kanssa laadittu liikkuvuusohjelma. Mitään kilpavoimistelijaa tai balettitanssijaa ei ole meikäläisestä tarkoitus tehdä ja ilmeisesti se olisikin lähtökohtaisesti yhtä kova tavoite kuin 1.35 800m:llä - eli about mahdollisuuksien rajoissa - mutta kehoa pyritään huoltamaan siihen malliin että toimintakyky säilyy kovien harjoitusten lomassa ja väljyyttä saadaan mielellään lisättyä askeleeseen. Hampaat irvessä venyttelystä ei tässä jumppailussa ole kyse, vaan liikkeet ovat hyvinkin mielekkäitä pumppailuja ja humppailuja ja kehonhallintaakin tarvitaan.
Kolmantena uudistuksena on tehty suunnitelmaa yleisterveyden puolella yhdessä Harri Hakkaraisen kanssa. Suunnitelmaan sisältyy tältä osin leirityksen ja harjoitusrytmin sovittamista, verikokeiden aikataulua, lisäravinne- ja ravintopainotuksia treenipäivän sisällön mukaan jne. Kokonaisuudessaan aika mielenkiintoista nähdä millaisia vaikutuksia näillä asioilla voi käytännössä huomata olevan. Katsotaan.
Myönnettäköön, että tukitiimin nimilista on luvalla sanoen jykevää tasoa. Melkein se on pakko itsekin myöntää, että jos ei ala piikkaria liikkua, niin vika löytyy peilistä. Enää täytyykin pitää huoli siitä, ettei syyllisiä tarvitse etsiä peilistä tai muualtakaan. Suurena lainausten ystävänä poiminkin tähän väliin nyt jo kilpauransa lopettaneiden suomalaisten moninkertaisten arvokisaurheilijoiden lausahdukset:
”Olen valmis työhön, katsotaan mitä se tuo tullessaan.” -Antti Kempas
&
”Aamusumuun - tai ei ollenkaan.” - Tommi Evilä
Näistä sanoista voi jokainen miettiä, millaisella kunnianhimolla ja heittäytymisellä herrat ovat urheilua tehneet. Loistavia urheilijoita, hienoja miehiä, ennen kaikkea suuria taistelijoita. Lakki pois päästä molempien edessä. Alla gånger.
Tulipas tästä nyt yltiöpositiivinen postaus, mutta menköön. Korjataan asia vaikka ensi kerralla, sitä ennen voitte hakea melankoliaa vierailemalla Zamboni-Panun blogissa. Jos se nyt joskus sinne jotain kirjoittelisi. Vaikka eihän kaikki voi mitenkään olla niin aktiivisia bloggaajia kuin minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti