SUL valitsee joukkueita, osa 452

Kukaan ei pudonnut tuolilta, kun SUL:n valinnat yleisurheilun EM-kilpailuihin julkaistiin ja siellä oli jos jonkinlaisin tavoin erikoisia valintoja, lisävaatimuksia, rajattomia urheilijoita joissain, mutta ei kuitenkaan kaikissa, lajeissa jne jne. Valintojen tekeminen ja valintajärjestelmän noudattaminen kun eivät tapaa suomalaisessa yleisurheilussa mennä käsi kädessä. Ensin huidotaan edellisenä syksynä (tai jo aiemmin alustava järjestelmä, jonka päivittämiselle jätetään mahdollisuus kilpailuja edeltävään syksyyn) kasaan valintajärjestelmä, joka julkaistaan nettisivuilla ja lehdissä. Sitten, kun valintojen aika koittaa, heitetään valintajärjestelmä paperikoriin ja vedetään näppituntumalla joukkueeseen urheilijoita keskenään täysin eri kriteerein.

Jo toisena vuonna peräkkäin haettiin vauhtia Urheilun Oikeusturvalautakunnasta. Ja jo toisena vuonna peräkkäin Oikeusturvalautakunta muutti SUL:n tekemää päätöstä. Mitään ei viime vuodesta opittu, vaan valintajärjestelmän annettiin olla jotain sanahelinää paperilla ja lopulliset valinnat tehtiin vähän siten-sun-täten soveltaen, säveltäen ja viheltäen - urheilijoiden oikeusturvaa loukaten.


Tämän vuoden EM-kilpailuihin oli valintajärjestelmässä selvä kriteeri siitä, että EA:n (Euroopan Yleisurheiluliitto) rajan rikkoneet urheilijat valitaan joukkueeseen. Sanatarkasti näin:

"Joukkueeseen valitaan urheilijat, jotka ovat 1.1.2011–17.6.2012 saavuttaneet Euroopan Yleisurheiluliiton (EA) asettaman tulosrajan. EA:n sääntöjen mukaan kussakin lajissa voi maksimissaan kilpailla kolme urheilijaa per maa."

Tulosrajan sai siis rikkoa joko 2011 tai 2012 aikana, eikä lisävaatimuksia kunnon osoittamisesta ollut - lukuunottamatta seuraavaa:

"Kaikilta EM-joukkueeseen valituilta urheilijoilta edellytetään moitteetonta terveydentilaa sekä kilpailukuntoisuutta joukkueen kolmannen valinnan aikaan (18.6.2012)."

Näiden valintakriteereiden perusteella oli siis melko selvää, että EA:n rajan (omalla matkallani 800m:llä 1.47,80) rikkoneet urheilijat valitaan joukkueeseen, eikä nk. SUL:n rajalla (800m:llä 1.48,50) ole merkitystä, paitsi jos EA:n rajan rikkoneet urheilijat eivät ole valintapäivänä moitteettomassa terveydentilassa tai moitteettomasti kilpailukuntoisia.

Tarkistin asiaa vielä kestävyysjuoksun lajipäälliköltä keskustellessamme toukokuun lopulla ja kysyin - kompakysymyksenä -, että miten valinta tehdään, jos itse tai esimerkiksi Mikko Lahtio rikkoo SUL:n rajan 1.48,50 ja EA:n rajan viime kesänä rikkonut Tommy Granlund jää esimerkiksi 1.49:ään. Vastaus oli, että "lähtökohta on se, että maan paras urheilija valitaan edustamaan, joten näkisin että tuossa tilanteessa liiton rajan rikkonut on etusijalla". Tämän jälkeen kerroin, mitä valintajärjestelmässä lukee ja että sitä tiukasti tulkiten päästään juuri päinvastaiseen ratkaisuun edustajan kohdalta. Asiasta ei kuitenkaan sen laajemmin keskusteltu.

Tässä välissä huomautan, että en itse, kuten ei myöskään ym. Mikko Lahtio, onnistunut rikkomaan SUL:n asettamaa tulosrajaa, joten rajan rikkoneita oli viimekesäiset sankarit Niclas Sandells (mitä ilmeisimmin keskittyy 1500m:lle) sekä Tommy Granlund.

Valintojen yhteydessä päätettiin Tommy Granlundilta vaatia kuitenkin vielä lisänäyttöä. Valintajärjestelmään nähden erikoinen ratkaisu, joten lopullinen ratkaisu löytyi Urheilun Oikeusturvalautakunnasta. Oikeusturvalautakunta päätti tänään, että Granlund on kilpailuihin valittava, sillä järjestelmää on sovellettu häntä kohtaan syrjivästi. Päätöksen voitte lukea kokonaisuudessaan täältä.

Päätös on ehdottoman oikea, sillä kirjallisesti julkaistu valintajärjestelmä on juuri se, jota oikeusturvalauta soveltaa ja joka myös takaa urheilijan oikeusturvan. Tommylle toivon erittäin vahvaa potkua ensi viikon kilpailuihin: ’nousukunto’ lienee tällä hetkellä juuri oikea sana kuvaamaan miehen suoriutumista juoksuradalla!

Ymmärrän kyllä hämmennyksen valittua urheilijaa paremmin tänä vuonna suoriutuneiden kohdalta, jos samaa suullista tietoa "maan parhaan urheilijan" valitsemisesta on annettu laajemminkin, sillä EM-kilpailuihin valittiin urheilijoita myös ilman tulosrajoja. Osa näistä tehtiin tosin viestijoukkueiden valintojen perustelemana, joskin on todettava, että osa viestijoukkueistakaan ei rajaa rikkonut.

Kaiken kaikkiaan kyseessä on melkoinen sekamelska, jonka voi ymmärtää vain sitä kautta, että valintajärjestelmä oli sekava ja puutteellinen, eikä sitä loppujen lopuksi edes haluttu täysin noudattaa. Puutteellinen järjestelmä ei ole yhdenkään urheilijan etu. Toivon tulevaisuudessa parempaa suunnittelua valintajärjestelmää laadittaessa, jotta kaikille on selvää, ketä valitaan, missä ja millä edellytyksillä. Muuten tämä soutaminen ja huopaaminen ei pääty ikinä.




Liite 1, Suomen tilasto 800m:llä, 5 parhaan tilanne valintapäivänä 17.6.2012:
(EA:n raja 1.48,50 - SUL:n raja 1.47,80. Suluissa viime vuoden tulos, jos parempi kuin tämänvuotinen.)

1. Niclas Sandells 1.48,99 (1.47,64)
2. Mikko Lahtio 1.49,31
3. Tommy Granlund 1.49,51 (1.47,68)
4. Tuomo Salonen 1.50,00
5. Joonas Rinne 1.51,02