keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Opiskelua

Ylimenokauden kunniaksi starttasin sunnuntaina 100metrille Kirkkonummen avoimissa mestaruuskisoissa. Ajoista ei kyllä juuri kannata puhua. Ja nimenomaan ajoista, sillä en ollut ensimmäiseen suoritukseen tyytyväinen, joten juoksin heti seuraavassa erässä uudelleen. Se olikin veteraanien erä ja samalle starttiviivalle kyyristyi...hmm, tai siis oli jo valmiiksi kyyryssä, mutta 'asettui'...mm. eräs vanhempi mieshenkilö, joka kertoi vuosien saatossa selättäneensä syövän, menettäneensä toisen munuaisen jne. Miehellä oli myös nitrot maalissa odottamassa. Kaikesta tästä huolimatta kyseinen heppu oli eräällä tapaa erän ennakkosuosikki - olihan hänen satasen ennätyksensä 11,2h! Tällä kertaa ennakkosuosikki joutui taipumaan, mutta yllätyksethän kuuluvat urheiluun. Molemmat erät muuten voitti muuan Espoon Borza, joka siis on nyt Kirkkonummen mestari 100m:llä. Repikää siitä.

Opiskelut ovat myös pyörähtäneet käyntiin ja erittäin rikosoikeuspainotteisesti. Lyhyenä tiivistelmänä voin kertoa oppineeni ainakin sen, että jos löytää jostain avaruuslentäjän, on hänet palautettava mitä pikimmiten. Tätä asiaa varten on luonnollisesti myös laki: Laki avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta. Ei mikään ihan turha juttu. Laissa ei kerrota mihin ne avaruuslentäjät, joita vastaan kävelee, tulee palauttaa, mutta palautettava on - ei mutinoita.

Opinnoissahan mukavinta on tietenkin lukeminen. Ja sitähän onneksi riittää. Aina ei lukeminen maistu, mutta kaiken voi korjata h*lvetinmoisella loppukirillä. Loppukiriä tarvitaan varmasti muutaman viikon päästä, kun tentti lähestyy. Niin leppoisaan tahtiin on sivuja nyt tullut käänneltyä... Kuitenkin tähän väliin voidaan ottaa poimintana Dan Fränden oivallisesta oppikirjasta Yleinen rikosoikeus pieni pätkä: "Samalla on kysyttävä, miksi valtio rikoksen tapahtumisen varalta uhkaa rangaistuksella eikä vähemmän vakavilla toimenpitellä, esimerkiksi hiljaisella minuutilla TV-uutisissa."
Ja vaikkei Mr.Frände varmaankaan kuulu blogini lukijoihin, niin haluan hänelle tässä lähettää terveisiä, että hiljainen minuutti TV-uutisissa ei joillekin (lue: Heidille) tuntuisi juuri missään... Seuraavaan painokseen voisikin muuttaa tähän kohtaan ehdotuksen esimerkiksi ylimääräisen mainoskatkon lisäämisestä Good Wifen tai Täydellisten naisten loppupuolelle. Se tepsisi huomattavasti paremmin. Kiitos jo etukäteen. Ja nyt ruotsin tunnille...

perjantai 17. syyskuuta 2010

Asioita

Off-season on ollut käynnissä jo kohta pari viikkoa ja harjoituksellinen sisältö on ollut kevyehköä. Paitsi että Mäy-mäystinder on niin kovassa kunnossa, että sen kanssa kevyetkin lenkit on aika reippaita. Satsaus on ollut lähinnä ravintopuolelle, mutta jotain pientä lenkkiä pyörällä tahi juosten on tullut heitettyä ja uimahallillakin olen vieraillut (saunomassa) pariin kertaan. Saunomisen lisäksi myös vaa'alla käynti täytyy hoitaa uimahallilla. Kätevää.

Kuukausi on asuttu uudessa asunnossa ja vieläkään vessan ovea ei saa kiinni. Tai kiinni saa just ja just jos osaa oikean tekniikan. Tai oikean voimankäytön. Mutta lukkoonhan se ei silti mene. Kai sen joku joskus tulee korjaamaan. Niin on ainakin luvattu.

Alkuviikosta tuli tiedote postiluukusta, että tällä viikolla lämpöverkoston linjaventtiilien vaihtotöiden takia joudutaan asuntojen patteriventtiilejä sulkemaan ja samalla ilmataan patterit. Noniin. Nyt ei ainakaan (äidinkieleltään) ruotsinkieliset lukijat tiedä yhtään mistä on kysymys. Ja jos joku muu vielä tietääkin, niin aika fakiiri saa olla noitten termien suhteen. Oleellista tässä hommassa on tietenkin se, että kaikkien lämpöpatterien eteen piti jättää työskentelytilaa n. 1,5m tätä operaatiota varten. No... makuuhuonehan on 250cm leveä. Ja sänky on 160cm leveä. Sänky on yhtä kaukana molemmista sivuseinistä ja patteri toisella sivuseinällä. Nopea laskutoimitus kertoo, että siihen ei 1,5metriä ihan helposti taiota. Tai voihan sen sängyn nostaa pystyyn ensin keskiviikkona klo8.00-17.00 ja sitten uudestaan torstaina. Tai mitä häh.

Sittenhän tänne asuntoon tuli myös postia. Se on ihan kivaa. Siis etenkin kun tulee sellaisten henkilöiden posteja, jotka ei täällä asu. Eikä tässä asunnossa kyllä ole remontin takia asunut kukaan moneen kuukauteen, joten ihan lähihistorian muuttoonkaan ei voi vedota. Eihän siinä hätää, jos yksi DNA:n lasku tippuu luukusta. Senhän voi sitten viedä koulumatkalla (ja nyt ex-dekaani Kekkonen repisi hiuksia päästään, kun sanon yliopistoa kouluksi...) postiin ja kertoa, että 'hupsistakeikkaa kun tää heppu ei asu meillä'. Niinhän mä tein. Virhe. Nimittäin kun olin saanut sen kuoren rahdattua Pohjois-Haagasta pääpostiin, niin eikö mitä! Se kuorihan tuli taas seuraavana päivänä luukusta meille. Nyt se odottaa pöydällä, että vien sen johonkin. Taidan viedä jo tänään. Mielellään jollekin asiakaspalvelijalle suoraan käteen. Se on paljon palkitsevampaa kuin se, että kirjoittaisi siihen 'väärä osoite' ja veisi kirjelaatikkoon.

Tänään off-seasonin ravintopuolta on tarkoitus pitää yllä Raxin buffetissa. Energiaa on jostain saatava, kun tuo rikosoikeuden kirja on niin painava, että sen kantaminen nojatuolin ja sängyn välillä kuluttaa ihan hirveästi. Erään tuoreen teekkarin, joka ehti hetken asustella Tsadissa, mutta muutti nyt kuitenkin "poikamieskylään" Espoon puolelle, piti tulla mukaan tälle mättöruokailureissulle. Puhelimeen tuli kuitenkin pari tuntia sitten viesti "Ei pysty". Ja tarkempana selvityksenä hetkeä myöhemmin "Ei pysty syömään". Se kertookin kaiken. Siksi rankkoja nuo syksyn opiskeluriennot ovat, että toivotankin tälle Panulle (nimeä ei ole muutettu) mitä parhainta vointia ja jaksamista tulevissakin riennoissa... Ja nyt syömään.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

PPP

Paluu Pantsen Pyynnöstä on päivän otsikko. Pauno on ollut ihan hukassa paristakin syystä. Ensinnäkin, kun tänne blogiin ei ole tullut päivityksiä. Ja toisekseen kun se on nyt muuttanut tänne suureen maailmaan eli pääkaupunkiseudulle. Eilen tämä "pieni, hikinen pummi" kuten mies itseään kutsuu sai vielä kuulla Tapani Virtasen suusta, että Pohjois-Haaga on kaiken elämän keskipiste ja siellä kannattaisi asua jos jossain. Lisäksi Parikkalan Pantteri sai nähdä Pohjois-Haagan ylpeyden eli Keskipisteen. Tämä Seilor's Pubin kanssa yhteen sulautunut viihdekeskus olikin näkemisen arvoinen paikka. Huh huh.

Seilor's pisteessä tai Keski Seilor'sissa oli tutunnäköistä porukkaa. On päässyt tämäkin kolmikko melko pitkälle elämässään. Viisi vuotta sitten tuoreita abiturientteja Mäkelänrinteen urheilulukiosta ja nyt Pohjois-Haagan paikallisen vakioväkeä...




"Tuleeko voittoa?" kysyi oikeanpuolimmainen vasemmanpuolimmaiselta, kun vasemmanpuolimmainen näpytteli Jukeboksia.


Mutta sitten leikki sikseen. Tässä on viimeiset päivät mennyt kotitaloudenhoitajana. Pyykinpesua, tiskaamista, imuroimista, pölyjen pyyhkimistä... Hyvät puolet on siinä, että saa nukkua pitkään. Nää hommat kun ei mihinkään karkaa. Huonot on siinä, että ei millään jaksa eikä ehdi lukea rikosoikeuden kirjaa. Joskin tässä vaiheessa on hyvä tilanne kun kirja on edes haettuna kirjastosta. Ei sinänsä siis mitään hätää. Ensi viikolla täytyy ehtiä myös koulunpenkille - syksy alkaa ruotsin kurssin voimin. Nästa 14 veckor måste man vara på plats och försöka lära sig (ännu) lite mera svenska...men lyckligtvis har vi det bara två gånger i veckan och bara 1,5timme på en gång. Koska mun blogin lukijoissa ei ole samanlaisia kielineroja kuin Sandran blogissa, niin pitäydytään jatkossa(kin) pääosin valtaväestön äidinkielessä. Hyviä puolia on toki etsitty myös tästä opiskelun alkamisesta ja niihin kuuluu luonnollisesti se, että kurssi päättyy palttiarallaa lounasaikaan. Ei tule siis mikään turha keikka tuonne ns. 'keskustaan'.

Tulevana viikonloppuna pistetään kilpailukausi pakettiin tai "joulupapereihin" kuten Jole asian ilmaisisi. Ohjelmassa on Nordic-Baltic Championships ja vieläpä U23 eli suomeksi 22-vuotiaiden sarjassa. Omaan ohjelmaan kuuluu mahdollisesti jopa viisi matkaa. Ne ovat: menomatka, 800m, 1500m, 400m-viesti, paluumatka. Koska ensimmäinen ja viimeinen suoritetaan laivalla, on niidenkin rasittavuus melkoista tasoa. Päämatkana pidetään ennakkoon kuitenkin tuota toista matkaa ja sillä vastaan asettuu mm. Helsingin päärynän taklausta viime lauantaina maistanut Muhammadi sekä toinen pienehkö ruotsalainen Svensson. (Yli)Painoetu on siis ainakin allekirjoittaneen puolella, jos homma tönimiseksi menee. Svensson on tosin tunnettu Filbert Bayi-tyylisestä taktiikasta johtaa juoksua alusta asti, jolloin voitaisiin mennä siististi turhia Lahtioimatta. Myös Norjalla ja Tanskalla on asettaa melko tasaisia heppuja mukaan tanssiin, joten eiköhän siitä hyvä matsi saada aikaan!

Loppukevennyksenä voidaan vielä kertoa äsken pikajuoksujen ja hyppyjen lajipäälliköltä saatu tekstiviesti, jonka mukaan Espoon Borza nähtäisiin myös 4*100m -joukkueen ankkurina... huolestuneille tiedoksi, että kyseessä on vaan Jortsun suunpieksentä. Toivottavasti.