torstai 29. huhtikuuta 2010

Luun koppu

Päivitys päivitys, mistäs senkin tekis…mietin taas kerran. Täällä on tullut puuhailtua viime aikoina vähän sitä sun tätä, enimmäkseen sitä. Lämpösiä kelejä on ainakin pidelly - ei voi siitä sinänsä moittia.

Sevillassa tuli käytyä. Neljäs visiitti kyseisessä cityssä ja oli varmaan ensimmäinen kerta kun lämpötila oli alle kolmenkympin siellä. Se on kyllä yks sauna koko kaupunki.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma elikkäs kavereiden, kröhöm, kesken 'hops' tuli takaisin bumerangina. Vai saako tota sanontaa käyttää jos se kuitenkin hyväksyttiin? Eli läpihän se meni kuin joukaisen lyönti kakkosluukusta. Siinäpä teille vähän kansallispelin termistöä - tässä kun kausikin kohta lähestyy. Vielä mulla on selvittämättä että johtuuko aikaerosta vai mistä, mutta tuntuu että tippaus-ändyllä on pahasti väärässä sen laskut pesiskauden avaukseen?!? Kesän kohokohdasta se puhuu ja laskee päiviä jonkun turneen alkuun. Täytyy joka tapauksessa kysyä josko se lähtis kattomaan jotain tahkon matsia. Vaikka Tahko-KPL??

Nyt taidettiin karata aiheesta ja kerralla mentiinkin ihan metsään saakka. Hops:n yhteydessä tuli nimittäin myös kommentti, jonka mukaan opintosuunnitelman mukainen tahti on mahdollinen, mutta vaatii rivakkaa opiskelua… tai jotain sellaista. Kenenköhän suunnitelmaa siellä on luettu? Mun suunnitelmassa paukkuu kyllä kaikki opintojen pituudelle asetetut rajat. Myös ne kuuluisat hyvän maun rajat on koetuksella.

Kyllä sitä siinä on jo teille kuulumisia. Pitkälle miehelle vois pistää teneriffalle vielä terveisiä, että tampereen sokeat virkkaajat on luvannu sponsoroida ne, heikkojen taloussuhdanteiden vuoksi vielä puuttuvat, pistekirjotusversiot näistä teksteistä, jos 220cm ylittyy kesän aikana. Joten ei muuta kun pitkiä palautuksia vaan hyppyjen välillä siellä tenerihvalla! Palautuksista kerrottakoon loppuun vielä sellainen tarina, että viime viikolla kuulin ensimmäistä kertaa helsingin päärynän eli M.Lahtion sanovan että "tässä treenissä on liian pitkät palautukset"… Kerta se on ainoakin ja myönnettäköön, että pitkäthän ne palautukset oli - mutta että noin pitkät? Joku roti.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Jopahan pomppas

Hyvin tiivis alkukuukausi blogin osalta kostautui blogiylikuntona. Vaarallinen tila. En suosittele kenellekään. Toinen syy tähän hiljaisuuteen on, että olen kunnioittanut Mimmin ja Mäyrän blogihiljaisuutta. Vähän niinkuin tukilakkoa tässä pitänyt. Mutta nyt ollaan taas tien päällä.

Ei täältä Portugalista kummoista kerrottavaa ole. Ihan hyvin rullaa. Aika rauhallistakin on kyllä. Tässä yhteydessä voisikin kiittää niitä kaikkia, jotka ovat ystävällisesti jääneet kotimaahan odottelemaan, jotta meillä olisi täällä paremmin tilaa pyöriä puntilla ja muuta sellaista. Aurinkohan täällä paistaa, mutta älkää te siitä huoliko, sillä kyllä oma maa on mansikka ja muu maa mustikka. Hyvä mustikka onkin, nam nam.

Jokaiseen hyvään blogipäivitykseen kuuluu tarina uimahallilta. Tällä kertaa siis Santo Antonion uimahallilta. Ai että. Siellä sitä polskuttelin vesijuoksua viime viikolla ja muutaman radan päässä oli joku mammajumppa menossa. Niillä oli siellä radan päässä tietysti kyltti, että rata on varattu ja sillä lailla. Kattelin sitten sieltä sivusta, että siinä lapussahan sanotaan "Horoginastica". Se on kyllä suoraan sanottu, ei oo turhia kierrelty. Horovesijumppa menossa siis. En mennyt mukaan, kiitos kysymästä. Poislähtiessäni tosin huomasin, että tarkkaan ottaen siinä luki "Hidroginastica"... No, kuitenkin.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Eloa

Nythän sitä ollaan taas Euroopan etelälaidalla. Muutama päivä takanakin jo. Mutta 9 päivää sitten olin vielä Suomessa. Piti silloin jotain tarinaakin siitä vääntää, mutta ei kestänyt kuuppa varmaan. Vedin nimittäin silloin lauantai-iltana hämärän saapuessa kovempaa reeniä menemään. Lämpötila oli noin neljä astetta (joo, plussan puolella kuitenkin) ja vettä tuli kuin sieltä Esterin perseestä. Aika herkkua oli puskea talvitrikoot päällä noissa oloissa. Sykemittarikaan muistaakseni oikein tahtonu toimia. Oisko ollu liian kuiva sykevyö? Kaikki muu kyllä oli märkää viimeistään puolen tunnin kohalla... Siinä sitä teki mieli lähettää terveisiä pojille ja tytöille ja sedille ja tädeille Portugaliin ja rapakon taakse ja missä sitä tuttuja onkin lämpimässä. Terveisiä vaan. Hyvin pyyhkii. Nythän tänne on jotain sadetta luvattu. Talvitrikoot ei oo mukana, joten jos se lämpötila nyt pysyis vaikka yli kymmenessä. Tai mitäs hittoa... menköön alle kymmenen. Kyllä sekin kestetään. Antaa tulla vaan!

Sen verran rankkaa on tuo eloilu elikkä eloskelu ollut viimeiset viikot, että täytyy täällä leirillä ottaa ensimmäinen viikko ihan kokonaisvaltaisen palautumisen kannalta. Toisella viikolla voi sitten totutella siihen lämpimään ilmastoon, jos sellainen sattuu silloin jostain iskemään. Kolmannella viikolla on sitten huomioitava, että takana on jo kaksi viikkoa leiriä, joten täytyy hiukan puhaltaa ennen loppurutistusta. Neljännellä viikolla sitten ei kannata päästää mopoa käsistä, vaan ottaa ihan iisisti, että pääsee freesinä kotimatkalle. Sellanen plääni.

Tv-ohjelmissa kun aina luetaan niitä lukijakirjeitä, niin... Niin siis ei siellä aina lueta lukijakirjeitä. Ainakaan uutisissa ja salkkareissa ei niitä taida olla. Mutta joskus. Otan tähän parit lukijakommentit. Ensin nimimerkillä Carlo kannustettiin päivittelemään tiuhaan tahtiin tänne. Oli sillä pilkettä silmäkulmassa kyllä siinä. "Some men just want to watch the world burn." Melkonen veijari. Oikeastihan yli puolet noista pahvi-puolen pikapalautteista on juurikin kyseisen C:n klikkailemia. Koska kommunismi kukoistaa täällä jo värimaailman puolesta, niin on vaan ajan kysymys, että Carlokin klikkailee vain yhtä vaihtoehtoa.
Ja värimaailmasta päästäänkin toiseen lukijapalautteeseen. Pitka mies Tampereelta on kysellyt, josko värimaailmaa voisi vaihtaa. Ei kuulemma nää tästä mitään sen takia. En tohtinu kertoa, ettei se näkemättömyys mistään värimaailmasta johdu - eihän se muutenkaan mitään näe! Täytyy työstää joku pistekirjoitus versio ja pistää postissa Manseen... Palataan.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Semma

Nyt on toinen harjoitusseminaari osaltani paketissa. Lyhyesti voisi kertoa, että mitä pitää muistaa seminaarityötä tehtäessä. Käytän vertauskuvia, jotta saatte mahdollisimman tarkan kuvan asiasta. Jos jollekin nämä mallit eivät riitä, voi tietysti pyytää itse työn nähtäväksi. Mutta kyllä nää riittää.

Ensinnäkin pääperiaatteena on pyrkiä noudattamaan Juhani Tammisen ohjetta "KISS" eli "Keep it simple, stupid". Ihan turha kikkailla mitään ylimääräisiä. Vain oleellinen esille.

En myöskään antanut työtä tehdessäni tilaa häiriötekijöille. Esteet on vain raivattava pois tieltä. Joskus tosin saattaa tielle osua jotain arvaamatonta.

Parhaani mukaan pysytteli faktoissa, enkä alkanut keksiä tarinoita. Totuus miehen tiellä pitää, sanotaan.

Lopuksi on vielä muistettava kekseliäisyyden merkitys. Ei auta tehdä harmaata perusmassaa. Täytyy pystyä omalaatuiseen suoritukseen.

ps. Tämä linkittelyhän sai alkunsa tuohon viimeisen linkin sisältöön liittyvästä facebook-ryhmästä. Ei paha.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Kasperi

Ilta-Sanomat uutisoi tänään, että Kasperin kaudenavaus viivästyy. Vai, että viivästyy. Mietin vaan, että mikä siihen on oikeasti syynä. Ei kai testit mikään oikea syy ole. Ehdotankin, että todellinen syy on joku seuraavista:

- Kasperin harjoittelu on ollut viime aikoina nk. muniin puhaltelua (termi by JoLe) ja sen johdosta täytyy vielä harjoitella pari kuukautta hieman tiiviimmin, että voi kilvanajoon sitten huippukuntoisena lähteä.

- Kasperi on keskittänyt osan voimavaroistaan vaihtoehtoisen lajin hiomiseen. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että juoksukilpailut voivat alkaa Kasperin osalta kesällä vasta kun taskubiljardin arvokilpailut on ensin käyty.

- Kasperi on varannut tässä kevään korvalla Finnairin lentoja ja siinähän on riskinä, että matkatavarat katoavat. Kasperi onkin ymmärrettävästi huolissaan kasseistaan ja kilpailee vasta kun ne on löydetty tai julkistettu pysyvästi kadonneiksi.


Ei mulla muuta.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Väliaikaratkaisu

Espoon Borzan käräjäoikeudessa käsiteltiin aikaisin tänä aamuna rikosasiaa, jossa syyttäjänä oli yleinen syyttäjä, syytettynä flotrack.orgin videon kello ja asianomistajana juoksija Joonas Harjamäki. Otettakoon heti aluksi huomioon, että käsittely on tapahtunut sunnuntaiaamuna nk. yleisten käräjäoikeuksien ollessa kiinni. Borzalassa ei pyhäpäiviä oteta niin vakavasti. Mitä tulee mainittuun "aikaisin" tapahtumiseen, todetaan kaiken olevan suhteellista.

Asia tuli käsittelyyn asianomistajan ilmoituksesta, sillä hän halusi varmistaa pissittikö flotrackin kello häntä linssiin, vai oliko hänen aikansa ehkä paljon tai kenties vähän hänen osuudellaan jenkkityylisessä viestiriehassa lajissa nimeltä Distance Medley Relay. Asianomistaja juoksi 1200m avausosuuden kyseisessä viestissä. Asianomistaja on toimittanut videomateriaalin syyttäjän (facebook) kautta tuomariston nähtäväksi.

Asiassa on käytetty laajaa kolmen tuomarin kokoonpanoa Oikeudenkäymiskaaren 2:1 §:n mukaisesti: "jos sitä asian laadun mukaisesti on pidettävä perusteltuna". Kokoonpanoon ovat osallistuneet Espoon Borza, Yuriy Salonen ja Tuomo Borzakovskiy. Mainittakoon, että kaikki ovat erittäin arvostettuja ja kokeneita käsitellyn asian kaltaisten tilanteiden arvioinnissa. Voitaisiinkin sanoa kyseessä olevan asiantuntijakokoonpano.

Suullinen käsittely on aloitettu 11.07 tuomariston herät... saavuttua istuntosaliin (tietokoneen ääreen). On kuultu syyttäjää, tutkittu annettua videomateriaalia sekä tulosliuskoja ja otettu huomioon, että asianomistaja on erittäin pedantti tapaus, joten tarkastelussa tulee käyttää nk. erityistä huolellisuutta.

***

Pitkän videotarkastelun jälkeen Borzan käräjäoikeus on tullut seuraavaan tulokseen. / Jury has reached a verdict, niin kuin asianomistajan ilmoitetussa kotipaikassa, Beaumont, TX, sanottaisiin. Tässä tapauksessa lause tosin muuntuu muotoon: 'Yuriy has reached a verdict.' Nyt jos joku miettii, niin, kyllä, Espoon Borzan käräjäoikeus on toimivaltainen käsittelemään asian, vaikka se ei ensiarvion perusteella vaikuttaisikaan oikealta forumilta.

1) Ensinnäkin on todettu, että pelikello videolla käy 2,7 sekuntia myöhässä. Siitä on syyttäjän toimesta esitetty näyttöä siten, että voittajajoukkue tulee maaliin kun videon kello on 9.37,9 (voittajan virallinen aika lopputuloksissa 9.40,62) ja Lamarin joukkue 9.50,9 (9.53,59).

2) Toiseksi syyttäjä on esittänyt, että viestissä osuusaika kiistatta otetaan siitä, kun kapulaa kantava juoksija ylittää viivan. Tässä tapauksessa väliaika siis otetaan toisen osuuden juoksijan (Jerel Massenburge) ylittäessä viivan.
Tarkasteltaessa sitä, missä ajassa väliaika tulee otettavaksi, on turvauduttu luonnollisesti videokuvaan. Videokuvasta huomataan, että juoksija Massenburge ylittää viivan kellon ollessa 2.58,2.

3) Tuomarit ovat kokoontuneet toimittamaan yhteenlaskua ja todenneet, että ensimmäisen osuuden juoksijan (asianomistaja Harjamäki) ajaksi saadaan näin 2.58,2 + 2,7 = 3.00,9.


Harjamäen osuusajaksi saadaan täten 3.00,9.

Flotrackia kehotetaan voimakkaasti aloittamaan tulevat videonsa aivan juoksun alusta väliaikojen ottamisen helpottamiseksi. Kehoitusta tehostetaan asetettavan uhkasakon avulla.

Päätöksestä voi valittaa Oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetysti 30 päivän kuluessa. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa. Valitus on tehtävä Espoon Borzan hovioikeudelle.


Tuomaristo on ollut asiassa muutoin yksimielinen, mutta T.Borzakovskiy haluaa todeta seuraavan:
Mitä tulee väliaikaan, olen ratkaisussa esitetyn mukaisella kannalla. Haluan kuitenkin todeta, että asianomistaja Harjamäki kömpii viivan yli ja jää tämän jälkeen makaamaan radan sisäpuolelle. Asiaa tarkemmin tuntematta epäilen, että asianomistaja on väsynyt tai erittäin väsynyt juuri edeltäneestä 1200m:n juoksusuorituksesta. Samalla haluan todeta suuren huoleni suomalaisten nuorten nykykunnosta, kun jo reilun kilometrin matka saa salskeat nuoret miehet näin väsyneiksi. Kyseessä lienee mahdollisesti amerikkalainen elämäntapa, jota meidän tulisi mitä suurimmassa määrin paheksua. Ei muuta lausuttavaa.


todisteet:
Flotrackin kiistelty pätkä DMR:stä
Tulokset (laji #66)

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Lukijat

Otsikosta huolimatta en millään tapaa viittaa tässä tekstissä elokuvaan Lukija (The Reader). Sehän on muuten ihan susi koko elokuva, mutta jollain ilveellä se vinsletin kati sai siitä rainasta Oscar-palkinnon. Voitteko kuvitella? En mäkään. Ja Golden Globen sai siitä myös. Ne palkinnot on kyllä jaettu joko säälistä, lahjonnan seurauksena tai sitten kyseessä on sarkastinen pila.

Mulla, kuten niin monilla muillakin tietämilläni/tuntemillani bloggaajilla, on sellainen lukijakunta, joka ei kommentteja jätä. Ei jää jälkiä tältä porukalta! Jätkät on kuin parhaitakin tiedustelijoita siellä vihollislinjojen takana, teillä tietymättömillä! Siellä pidätte tähystysasemaa ja syötte pussipastatonnikalasörsseliä trangiasta! Ei vaan, nyt meinaa karata mopo käsistä kuin Thanoulla ja Kenteriksellä kerran. En itsekään juuri kommentoi kenenkään kirjoituksia. Enkä kommentteja ole tässä juuri pyytelemässäkään teiltä. Muuten vaan polvillani norkoilen kädet ristissä. Katsekin kuin koiranpennulla. Pliide.

Eräs erikoisuus on jo pitemmän aikaa pitänyt teille paljastaa. "Teille" siksi, että teitittelen nyt kuitenkin, vaikkei ihan varmuutta ole, että onko lukijoita muita kuin se yksi palkattu lukija. Lahjonta, kiristys ja mitä näitä keinoja nyt on - tiedättehän. Monia (tai siis ainakin yhtä) on ehkä ihmetyttänyt, että miten kävijälaskuri tuolla oikeassa reunassa (siis oikeassa jos luette tätä oikeinpäin. Jos lukee väärinpäin, niin se voi olla vasemmassakin. Ihan on kuvakulmasta kiinni kuulkaa.) hakkaa jatkuvasti lisää lukuja pöytään. Niinpä. Onpa heitetty ilmaan arvauksia, että Borza on hakkeroinut siihen ajastimen, jonka mukaan se naksauttelee tasaisin väliajoin lisää "kävijöitä". TÖÖT. Väärin meni. Kyllä mä ihan manuaalisesti käyn tätä päivittelemässä, jotta näyttäis lukemat paremmilta. Siinä kuulkaa F5 kuluu, kun yrittää pitää kävijämäärät kohtuullisina. Tai ei oikeastaan F5, vaan tietenkin cmd+R kuten omenakoneissa on tuo päivitysnamiska.

Jotain eloa on lukijakuntaan saatu nyt pikapalautteen myötä kuitenkin. Pika-analyysia tuossa teinkin ja totesin, että lukijakunnassa ei ymmärretä (korkeatasoisen) filosofian päälle. Jalo pohdinta syy-seuraussuhteesta kirvoitti tasaväkisen kilpailun palauteosion ruutujen välillä. Mutta ootapa kun lyö teille vähän numeroita ja muuta matemaattista pelleilyä pöytään (tätä edellinen teksti), niin se on sitten niin porsaa niin porsaa! Ehkä siitä on otettava opiksi. Jotain interaktiivisuutta otetaan tässä lähitulevaisuudessa jonkun kilpailun muodossa, mutta palataan siihen myöhemmin.

***

Eilisen aprillipäivän kunniaksi kerrotaan vielä tarina omasta aprillauksestani vuodelta... 2002 sen täytyi olla. Edellisenä vuonna olin ottanut talteen 1.huhtikuuta jaetun sanomalehden nimeltään Helsingin Sanomat. Tätä paksua sunnuntai-nivaskaa säilytin pöytälaatikossani koko vuoden ja sitten 1.4.2002 tein kuolettavan iskun. Pomppasin aamulla aikaisin ylös - kuten aina - ja huikkasin lähteväni hakemaan Hesaria postilaatikosta - kuten aina. Näin jälkikäteen mietittynä pitäisi hälytyskellojen soida tässä vaiheessa ja kovaa. Kävelin postilaatikolle ja takaisin samalla löyhytellen mukaan ottamaani vuoden vanhaa aviisia. Löyhyttely siis siksi, että lehti tuntuisi siltä kuin se olisi odotellut postilaatikossa jonkun tunnin. Noniin, sitten lehti vaan keittiön pöydälle ja viereen seuraamaan tilanteen kehitystä.

Tässä kohtaa voidaan tuoda esille, että kyseessä oli siis tosiaan sunnuntain lehti ja nyt oli maanantai: melko poikkeuksellisen paksu lehti siis viikonpäivään nähden. Lisäksi kyseisenä päivänä 2002 ei lehteä jaettu oikeasti ollenkaan, joten tilanne oli vähintäänkin erikoinen. Eikä tässä vielä kaikki! Olihan vuosi 2002, joten eurot oli juuri otettu käyttöön ja sen takia mm. automainoksissa, joita sunnuntain lehdessä on PALJON, olevat markkahinnat saattaisivat paljastaa jekun.

Lukeminen sujuu kuitenkin mallikkaasti ja perheenjäsenet lukevat kukin vuorollaan lehteä. Äitini ihmettelee, että eikö jonkun puolitutun kuolinilmoitus ollut jo joskus aikaisemmin lehdessä, "miten se nyt on taas"... Älä muuta sano, voisin virkkoa, jollen joutuisi puremaan kieltäni vieressä. Seuraavaksi törmätään Hesarin omaan aprillipilaan, joka kertoo Länsimetron yllättävästä avaamisesta Tapiolassa ja kannustaa kaikkia tulemaan paikalle. Seuraa ihmettelyä, että miten ne nyt on Hesariin laittaneet saman pilan toisena vuonna peräkkäin... ihmeellistä.

Lopulta jekku kuitenkin paljastuu syystä taikka toisesta, loppuuhan kaikki hyvä aikanaan. Myönnettäköön kuitenkin, että kaikille ei mene näinkään hyvä aprillipila läpi. Veljeni avasi lehden, luki urheiluosion tulossivua ehkä 15sekuntia ja alkoi pohtia, että eikös se naisten koripallon finaalisarja päättynyt jo...Kävi tarkistamassa asian teksti-tv:stä ja keksi, että lehti on vanha. Sellaista tällä kertaa.