Ameerika

Päivitystaukoa on tullut enemmän kuin tiistaittaminen sallii, mutta sääntöhän on että päivittää ei tarvitse jos ei juoksekaan. Telakka kutsui muutaman viikon sopimuksella ja se on toivottavasti nyt jätetty taakse jo. Puuta voi koputella tässä varmuuden vuoksi ja sehän onnistuu helposti, kun täällä Suuressa Maailmassa Arizonan perämetsissä on huonekaveriksi lyöty tuttu ja turvaton Raanlunti!

Ilma on ollut ja on edelleen ohutta, mutta ei se sinänsä menoa haittaa. Juurikaan iisimmin ei alkuleiriä olisi voinut ottaa, sillä ekat päivät sujuivat lähinnä kävellen. Eilen tyrkkäsin puhvalo parkissa ekan kerran hieman reippaammin ja olihan se hienoa. Niin kuin muutenkin jenkeissä oleminne. "ON HIANOO OLLA JENKEISSÄÄÄÄ!" kuten vaimonsa passilla maita ja mantuja kiertelevä J.Ukonmaanaho asian ilmaisisi. Jannen kotimaahan jäämisen lisäksi tulomatkalla oli draaman aineksia, kun oltiin Chicagossa turvatarkastusjonossa vielä 30metrin päässä itse pisteestä 25min ennen koneen lähtöä. Porsahan siitä tarkastuksesta livahti ensimmäisenä läpi läpivalaisun ja kaikkien muiden henkilönkatsastusten jälkeen. Sitten alkoi kilpajuoksu kohti lähtöporttia. Matkaa oli valehtelematta kilometri - yksityiskohta, jota en tiennyt kun tempasin ekan satasen 9,9s - ja ohitettavia setiä ja tätejä ainakin Ylikiimingin verran... se tonnihan meni alta 2,5minuutin lentolaukun kanssa ja kengännauhat auki. Joka tapauksessa portilla oli vastassa täti, joka kertoi että ovet on juuri lyöty kiinni ja sisään ei enää pääse. Kone sinänsä ei lähtenyt mihinkään vielä 25minuuttiin, mutta ennen kuin se rullasi liikkeelle oli meillä jo kädessä uudet liput 3,5h myöhemmin lähtevälle lennolle. Ja koska jenkeissä oltiin niin suunnattiin siinä välissä syömään mäkkiin...

Matka oli siis aika pitkä, kun vielä Phoenixista ajeltiin parisen tuntia autoilla tänne Flägään. Alkupäivät menikin ihmetellessä kaikkea. Tai vieläkin ihmetellään kyllä. Ja yritetään olla innostumatta liikaa ettei kenestäkään tulisi ihan Joplin-Nummelaa tai Lamaaaar-Harjamäkeä jenkki-innostuksen suhteen. Vaikeuksia se tulee tuottamaan etenkin Ylikiimingin nuijalle, vielä kun ensi viikon lopulla saa huonekaverikseen em. Mäyrän.

Small talkia vedetään jo kuin syntyperäiset jenkit ja mitään muita maitahan ei ole edes olemassa kuin U, S and A. Ruokakaupassa tavaroita muovipussiin pakannut nainen oli ensimmäinen, joka kysyi meiltä että tiedetäänkö kuka on Owen Wilson... Kyllä, kysymys oli osoitettu look-a-like Tommylle. Täti kyllä sanoi että Tommylla on suorempi nenä kuin Owenilla!

Tässä vielä vertailun vuoksi teille:




Leiriarkeen kuuluu lähinnä treenien pyörittelyä ja syömistä. Nukkumista siihen päälle vielä päivin ja öin. Jos nukun edes puolet huonekaverin unimäärästä niin aika paljon siitä kyllä tulee - niin kova se on nukkumaan! Treenit kun on kovempien treenien osalta jo kaikkien osalta saatu käyntiin, niin huoltotiimin osuus on myös melkoisen tärkeä. Valmennusta, lihashuoltoa ja lääkäriä on kaikkea edustettuna ja huoltotiimi väläyttikin jo eilen osaamistaan laktaattimittauksen osalta. Liuskat tosin unohtu hotellille, joten eihän me mittaamiseen asti päästy missään vaiheessa, mutta hyvä kenraali tuli joka tapauksessa! Tänään on vähän iisimpi päivä ja aamutreeninä kävin vesijuoksemassa hotellin ulkoaltaassa. Ilman lämpötila oli jotain 50:n ja 60:n Fahrenheittin välissä, mutta veden lämpötila oli varmaan lähempänä 90:ää. Huhujen perusteella kelit on ollut ainakin viime vuotta huomattavasti paremmat, mutta se taiskin olla kylmin ja lumisin talvi jääkauden jälkeen tai jotain siihen suuntaan! Ensi viikon alulle on luvattu vähän tai vähän enemmänkin viileämpää, joten nähtäväksi jää suunnataanko punertavan Ford Focusin keula jälleen kohti Los Angelesin lämpöä. Edellisellä reissullamme Losin suuntaan päätettiin heittää ympäri 3mailin jälkeen (eli ekasta mahdollisesta liittymästä), mutta syynä ei tosiaan ollut se että olisi eksytty sille tielle. Yleisin kysymys autossa on kyllä aina risteykseen tultaessa: "Höger eller vänster?" ja vastaukseksi kelpaa jenkkityyliin: "Yeah!"

Loppuun vielä pari kuvaa:

Turkua ja Vaasaa

Viime viikonloppu meni Turussa (siellä oli kylmä), josta matkattiin suoraan Vaasaan (vielä kylmempi). Parin päivän oleilun ja yhden kahdeksansataametrisen jälkeen palasin takaisin Helsinkiin, ja yllättäen kylmää oli. Kyyti Vaasassa, tai siis Mustasaaressa, ei ollut tavattoman kylmää. Siis omalta kohdalta ainakaan. Nopeimmin hallin viileydessä takaisin tuulipuvulleen ehti kenialainen Bett, sitten tultiinkin yhdessä kasassa Tommyn ja Kurren kanssa. Ajat 1.50,29, 1.50,50 ja 1.50,54. Hallin viileys ei ole muuten mitään palturia, sillä ei siellä "Suomen parhaassa hallissa", kuten Botnia-hallia usein mainostetaan, ollut kovinkaan lämmin. (Tähän kohtaan lienee paikallaan lisätä, ettei tulosta voi kyllä olosuhteilla mitenkään selitellä. Toteanpa vaan, että viileämpää oli kuin viime kesänä Lappeenrannassa kun ennätykseni juoksin...) Silti on muistettava, että ko. halli on siitä erinomaisen hyvä, että "siellä ei tuule". Tämän mainoslauseen on TommyG esittänyt Botnia-hallista. Tuuleton halli!

Tulevana viikonloppuna - eli kavereiden kesken huomenna ja ylihuomenna - kisaillaan Helsingin Myllypurossa (vähän niin kuin 'Suomen Turku') SM-hallit. Koska halli ei ole yhtä tuuleton, niin varmaankin päästään (myötä?)tuulessa melkoisiin vauhteihin, kunhan muistetaan kurveissa keskipakoisvoimat sun muut. Näillä pakkasilla voi olla, että Myllynkin lämpötila laskee hieman, mutta uskoisin että muillakin pysyy juomapulloissa sisältö sulana kuin vain korkeushyppyvalmentajilla... siellä on yleensä ainakin nenien punotuksesta päätellen tujummat marjakeitot.

Koska SM:t on jälleen tuotu Myllypuron kodikkaaseen tehdashalliin, niin yleisöä mahtuu paikalle vain 500 ensimmäistä. Tai "nopeinta", kuten Yleisurheilun Kuvalehti asian otsikoi. Jos YUKL:n tiedot pitävät paikkansa, niin veikkaisin että katsomosta löytyy ainakin seuraavat nimet: Hämäläinen, Åstrand, Rautanen, Ruostekivi, Hongisto, Ali-Huokuna... siksi nopeita sällejä ne on! Tiedä sitten, että minkälaiset alkuerät tahi karsinnat järjestetään, jotta ne 500 saadaan seulottua. Oli miten oli, niin viistoista euroa on melkoinen summa pyytää tollasista kekkereistä vaikka mestaruuskisat ovatkin. Kun otetaan vielä huomioon, ettei tuolla näe lajeista kuin vähän sieltä ja hiukan enemmän täältä. Kesän kisoissakin 15e taitaa joskus olla katsojille vähän paljon ja siellä on sentään aika usein esteettömät näköalat. No, makuasia sano kissa ku persettä nuoli. Kai tässä on kyse niistä kahdesta kaveruksesta eli kysynnästä ja tarjonnasta, mutta niistä mä en tiedäkään sen enempää. Kisathan tulee telkkarista jonkinnäköisinä koosteina, joten ne ketkä ei Myllypuron Globeniin mahdu, voi tiirailla kotona siitä neljätoista tuumasesta! Huomisen ohjelmaa katsellessa näyttäis siltä, että meikäläisellä on vuorossa 1500m ja sunnuntaina sitten 800m. Katsellahan nyt vielä, että montako kertaa sitä yhden viikonlopun aikana tulee startattua. Kerran tai kaksi. Luulisin.

Oi lumi lumi

Viikon aikana on tapahtunut seuraavia asioita:
- hallikilpailukausi avattu
- käyty luennoilla
- satanut lunta
- syöty ja nukuttu

Näistä ensimmäisen kohdan osalta todettakoon, että tulos oli 1.50,80, joka on kolmanneksi kovin kellotus allekirjoittaneelta koskaan missään ulkona tahi sisällä. Tarkemmin sanoen se on siis sisäratojen ennätys. Vaikkei ennätyksiä oikein voi olla kuin yksi, joten ei se mikään oikea ennätys ole. Aivan hyvä kilpailukauden avaus kuitenkin. Ruotsalaisilta tuli juoksussa pataan, vaikka toinen niistä on ihan pelkkä sprintteri (100m alle 11s) ja toinen oli ainakin ihan lammas Barcelonan EM-kisoissa (karsiutu, juoksi pehmeästi ja kellotti 1.55). Ei voi muita johtopäätöksiä oikein vetää, kuin ettei tässä itsekään niin kovin iskussa sitten voi olla! Onneksi samoista jätkistä (siis Rohlen & Asplund) ja vieläpä sinivalkoisissa myös edelle ehtineestä TommyG:stä saa vääntää revanssia Botnia Gamesissa viikon päästä tiistaina. Soppaan lisättäneen vielä ainakin kolmas ruotsalainen (Joni Jaako), vaikka se on oikeastaan melkein suomalainen. Tai ruotsinsuomenruotsalainen ehkä. Puhuukin ihan selvää suom...lappia.

Koska luennoista ei ole mitään ihmeellisempää kerrottavaa (paitsi se, että tältä viikolta peruttiin pari luentoa, jihuu!), niin mutistakoon vielä maaottelusta sen verran, että ruotsalaiset vaihtoivat äijiä niin paljon kuin ikinä kerkesivät. Yhtäkkiä siellä ei kasilla ollutkaan Wallden vaan Asplund. Mitä se semmonen on? Kysyn vaan. Ne osaa kyllä ton taktisen pelailun näissä asioissa. Todennäkösesti vielä Botnia Gamesiinkin tulevat nimet vaihtuu ainakin kolmesti ennen ensi viikkoa, vaikkei mikään maaottelu olekaan kyseessä, joten todennäköistä ei ole kuin se että me Tommyn kanssa juostaan siellä. Mehän on muuten innostuttu yhteistreeneistä niin paljon, että vedettiin tänään tonneja myllyssä yhessä. Tommy veti 6kpl ja mä vedin 4kpl. Alkuverryttelyn aikana siellä vielä kiersi rataa joku pulkarian sunnuntaikävelymaajoukkue (pahoitteluni, jos kyseessä olikin aserpaitsani eikä pulkaaria), mutta ne satakiloiset jässikät saatiin onneksi sivuun ykkös-, kakkos- ja kolmosradoilta (miehittivät siis kaikki kerralla rinnakkain, luonnollisesti) ennen kuin vedot lyötiin käyntiin! Mainittakoon vielä, että itse en viipynyt yhdessäkään vedossa yli 3minuuttia (ja tarkkaan ottaen vain yhdessä yli 2.50), mutta Tommy se sen sijaan lompsotteli ekassa vedossaan lähes sekunnin verran yli 3minuutin. Huhhui sitä hölkkäilijää!

Nyt kun tuota luntakin vihdoin saatiin tänne etelään, niin ... siis hetkinen, olihan sitä täällä jo puoli metriä ennestäänkin?! No, kuitenkin, nyt kun on taas hetken aikaa nilkkaan asti lunta, niin on vallan paikallaan käydä välillä hallissa, välillä taas syödä viinirypäleitä sohvalla ja pohtia kevään leirejä. Toivottavasti niihin tulee selvyyttä lähitulevaisuudessa, sillä muuten voi olla että joutuu lähtemään leirille ennen kuin edes tietää mihin on menossa! Ensi viikkoon!

"You are going to suffer"

Otsikon mukaisesti lausahti kuljettajamme viimeisenä päivänä Etelä-Afrikassa, kun kerroin matkalla lentokentälle minkälainen sää meitä odottaa Suomessa. Tällä kertaa shokki ei ollut kuitenkaan yhtä suuri kuin viime vuonna - mahdollisesti johtuen siitä, että tällä kertaa lunta oli nivusiin saakka jo lähtiessä, joten juuri huonommaksi ei enää voinut asia muuttua kuukauden aikana.

Kotikatumme oli kuitenkin edelleen aivan yhtä surkeassa kunnossa kuin ennen lähtöämmekin, joskin tilannetta korjasi hieman se, että siirtokehotusmerkit olivat jo saapuneet eli aurauskalusto oli jo melkein matkalla. Eilen aamullahan se sitten tapahtui. Kello 8-16 piti katujen olla autoista tyhjiä, joten päätin lähteä aamulenkille klo8.00 ensin auton pois siirtäen ja sitten siitä suoraan lenkille. Kun klo7.58 vedin lenkkareita jalkaan, niin huomasin sivusilmällä kadulla jo pyörivän kellertäviä vahvan näköisiä ajoneuvoja, joiden keulassa luki 'Inter-hinaus'... tuli kiire. Mutta auto siirtyi ajoissa (noin klo7.59:56) pois kadulta, joten asia kunnossa.

Tänään aamulla tarkistelin reittioppaasta parasta mahdollista bussia saapuakseni tänne luennolle. (Niin siis terveisiä vaan kaikille täältä kansainvälisen yksityisoikeuden kiehtovasta maailmasta!) Sattumalta huomasin, että matkaa kertyy kotiovelta yliopistolle 8,8km - sehän on aamulenkille sopiva pituus! Ajallisestikaan ei häviäisi ihan hirveästi, sillä kävely+bussi+kävely yhdistelmä kuluttaa noin 30minuuttia ja kai sitä 8,8km 40minuuttiin raapaisee aamulenkkinäkin. Tosin juuri koskaanhan en bussipysäkille kävele, joten se pitäisi kaiketi myös huomioida... No, kuitenkin - päätin myös laskea retken hinnan. Jos lenkkarit maksavat 150euroa/pari ja ne kestävät noin 600km, niin jokainen kilometri maksaa siis 0,25e. Siitä tulee tällekin reissulle hintaa jo 2,2e! Bussilla reissu on siis paljon halvempi! Joukkoliikenne on siis edullista! Näiden laskutoimitusten jäljiltä lienee parasta lähteä ehdolle jo tämän kevään eduskuntavaaleissa. Paikka Arkadianmäellä on lähes varma.

Ihan urheilupuolelta kerrottakoon, että hallikausi avataan lauantaina Tampereella. Matkana on 800m ja vastassa on ruotsalaisia (Rohlen & Wallden), norjalaisia (Roth & Hasle Johansen) ja Raanluntin Tomppa. Ennätysten puolesta melko tasainen orkesteri, jossa ennakkosuosikkeina ehkä Rohlen ja Roth, mutta ans kattoo kuinka poikien käy kun me Tommyn kanssa luodaan kunnon sotasuunnitelma ja isketään isoa vaihdetta silmään! FIN-SWE-NOR -maaottelu lauantaina 5.helmikuuta TV2:lla klo 17.05-18.50.

Vähiin käy

Kaksi yötä on enää jäljellä eteläisellä pallonpuoliskolla tällä leirillä. Sitten on aika pakata kimpsut ja kampsut ja lopettaa leijonien kesyttäminen tältä erää. Harjoituksellisesti leiristä on jäljellä yksi hömpänpömppä ja yksi pieni verryttely eli työt alkaa olla tehty. Viimeinen kovempi treeni nuijittiinkin tänään radalla Tommyn kanssa rintarinnan - kirjaimellisesti, sillä vedettiin kaikki vedot vierekkäisiä ratoja ja lähes synkronisoidulla askeleella. Hyvä maku jäi kyllä leiristä, kun viimeisenä vetona jysäytettiin 150metriä 17,5sekuntiin. Tehtiinpä samalla myös suomalaista urheiluhistoriaa (siis ainakin tällä leirillä), kun tehtiin jo toinen kova harjoitus peräjälkeen yhdessä. Lauantaina mentiin tosin letkamuodostelmassa, ruotsalaisilta opitulla tappituntumapeesillä, ja matkana oli 1000m toistomäärän ollessa viisi. Ei sekään reeni huonosti mennyt, joten ihan odottavaisin mielin sitä voi suunnata katseita hallikauteen, joka alkaa ... ootas nyt. Joo, siitä tulee tieto sitten joskus myöhemmin. Voi olla, että hallikausi ehtii alkaa ennen kuin sitä itse edes tietää sen alkavan. Så är det.

Huomenna otetaan treenin lisäksi pienehkö retkipäivä. Ohjelmassa on lyhyesti ja ytimekkäästi huvipuisto, apartheid-museo, Soccercity-stadion, afrikkalaisen käsityön markkinat, Nelson Mandelan kotitalo, ... Tiedä sitten päästäänkö huvipuistoa pidemmällä koko päivänä, kun matkaseurana on Heidi ja Tommy, jotka viime viikolla silitteli ja paijaili leijonia niin pitkään, että jos niitä ei ois repiny mukaansa sieltä häkistä niin ne leijonat ois repiny akillesjänteen seuraavana. Varmaan sieltä huvipuistostakin löytyy joku pehmoleluleijona, jota nää vesselit jää sitten silittelemään loppupäiväksi. Siinä on sitten syy, jos ei ehditä sinne käsityömarkkinoille ennen sulkemisaikaa ja jää tuliaiset ostamatta! Nyt on kuitenkin aika lyödä silmäluomet umpeen, sillä huomenna on aivan varmasti pitkä ja henkisesti hemmetin raskas päivä leijonansilittelijöiden seurassa... Hejdåå!