Viime torstaina mäjähti. Oikein ikkunat sälähti ja taivas välähti, kun kerran keikahti Jussin pussi! Tai jotain. Nimittäin Borzan lapikas liikkui niin vikkelään, että kellot pysähty pitkästi ennen kuin 1.50,00 ehti tulla täyteen. Tarkkaan ottaen 1.49,94. Se on aika niukka alitus, vaikka onhan muuan EM-edustaja M.Bergdahl pystynyt vielä niukempaan (1.49,99), eikä ole siitä tohtinut parantaakaan sen koommin. Varmaan harmittavaa kyllä, kun on niin komia ennätys ettei viitti parantaa!
Juoksusta ei tietenkään ole mitään muistikuvia. Menin vaan sinne aamusumuun ja pidin rautahampaat ulkona kuin Kirwan Wilssoni! Ei vaan. Lähettäjä piti hirveän pitkään meitä paikoillanne-asennossa ennen ampumista. Syy selvisi nauhalta: Japanin vieraalla oli Asicsi eksynyt viivan päälle ja sellanen pelihän ei vetele. Kun kaikki kotimaiset ja ulkomaiset sai tohvelinsa pidettyä oikeissa asemissa päästiin matkaan ja tikkasin vauhtia kuin hullu. Willy lähti yhtä rataa ulompaa vielä terävämmin ja niin tais lähteä melkein kaikki muutkin. Takasuoralla ajauduin Pääryn ja Kurren väliin ja ensimmäinen 200m oli noin 26,4. Selkeät 3kymppää hitaammin kuin Espoossa - syy tuntematon. Seuraavan kakkosen aikana pääjoukko lipui hieman karkuun, enkä tohtinut aivan Pääryn selkää seurata kosketusetäisyydeltä. 400meetriä 54,1 ja sanoin itselleni "easy speed" vai miten se nyt menee?! Kaarteen loppuvaiheessa haistelin, että Kurre saattaa olla tuloillaan ohi, joten lisäsin hiukan vauhtia, sillä arvelin että potkua löytyy vielä kuitenkin. Vesiesteen kohdalla aloin kaivella viimeisiä reservejä ja yllätyksekseni löysinkin aika hyvän potkun vielä jostain takataskusta ja kirmasin kohti maaliviivaa hullun kiilto silmissäni! Yksi japanilainen joutuikin siinä satanen ennen maalia antautumaan, vaikkei nyt aivan käsiä pystyyn nostanutkaan - muuten mies oli melkoisen pystyssä. Kurotus oli varmasti lopussa kullanarvoinen, siksi tarkalle se alitus kuitenkin meni.
Hiukan voittajan ajasta aavistelin, että nyt saattoi enkka tulla... Mutta ei siinä auttanut kuin ootella tulosta tauluun. Pääry siinä rikkoi EM-rajan kymmenyksellä ja se on hieno homma se! Sitten sieltä pörähtikin jo 6sadasosan alitus tauluun. Ja kyllähän se hyvältä tuntu. Vielä paremmalta tuntu kun kolmikko Mäymäy-Hamppari-Härppy kiiruhti onnittelemaan. Otin tässä vapauden käyttää hieman vapaamuotoisempia lempinimiä (originellit siis Mäyrä, Happo ja Härski=Sääri). Hienoja miehiä ja polkipa ensiksi ja viimeksi mainittu myös ennätyksensä Lappeenrannan kolmosella. Ja varmemmaksi vakuudeksi Mäy paransi 1500m ja Säärystin 5000m ennätystään Lapinlahdella eilispäivänä. On NE kovia! Ja on Hampparikin kova. Se vaan säästelee kansainvälisiin b-eriin vitosella. Tai johonkin loppukesän kasiin ehkä.
Ennen kisaahan jo Pääry sanoi, että "tänään sitten alle 1:50", kun käveltiin kentälle. Ja onhan se nyt olympiaedustajaa kuunneltava. Ja niinhän se tuppaa olemaan, että Lappeenrannassa se 1.50 on alitettava. Nimilista ensimmäisen 1.50-alituksen Lappeenrannassa tehneistä on pitkä: Lahtio, Oravakangas, Bergdahl, Mabrouki, Simos, Haatainen, ...
Tähän loppuun voidaan nyt kuitenkin todeta, että rajapyykin alituksesta huolimatta eilen sai treenin aikana huomata olevansa ihan tavallinen kuolevainen kuitenkin. Mutta ei kai siinä, seuraavana katseet on Belfastissa, jossa kirmataan lauantaina jälleen 800m. Vauhtia siellä riittää, katsotaan riittääkö oma potku jälleen ennätykseen!
maanantai 19. heinäkuuta 2010
perjantai 2. heinäkuuta 2010
Let me tell you about my life, let me tell you about my dreams
Otsikon mukaisesti alkaa Iron Maidenin The Reincarnation of Benjamin Breeg. Sehän jatkuu "Let me tell you about the things that happen". Ja se on justihinsa mitä meinaan nyt tehrä! Puhutaan ensin vaikkapa hieman roskaa ja siirrytään sitten itse asiaan. Eli tarinaa koneeseen ja koneesta ulos.
Maanantaina matkattiin Pendolino-junalla Turusta Espooseen. Homman nimihän oli se, että 11.38 oli tarkoitus olla Espoossa ja siitä suoraan autolla Nummelaan, jotta Heidi ehtii kiropraktikon vastaanotolle klo 12.20 mennessä. No kyllähän kaikki sen tietää, että tollainen aikataulu on itsemurha, kun VR:n aikatauluttomuuden ottaa huomioon. Kirkkonummen jälkeen sitten olisi voinut repeatilla soittaa Ismo Leikolan Pendolinoa. Tuo biisi kannattaakin kuunnella tässä niin pääsee sopivasti tunnelmaan... Juuri kun Kirkkonummen laiturista oli päästy liikkeelle, alkoi kuulutus: "teknisen häiriön vuoksi olemme 10minuuttia myöhässä aikataulusta..." Niinpä niin. Kilometri eteenpäin ja seis keskellä pusikkoa. Sitten odoteltiin ja jonkun ajan kuluttua kuulutus kertoi, ettei jatkamaan päästä, mutta yritetään peruuttaa takaisin Kirkkonummelle. Siinä sitten peruuttaminen eteni sellaista noin 4km/h vauhtia parhaimmillaan - välillä tietysti seisahtuen. Tulihan siinä mieleen, että onhan se hemmetin hyvä lähteä asemalta liikkeelle jos kerran tiedetään että on tekninen vika. Fiksu veto. Sanomattakin on selvää, että myöhässähän sitä oltiin sitten ihan varmasti ja joka paikasta. Mutta ei sitä jaksa tämän enempää kerrata. Kuunnelkaa Ismoa vaan. Pitkä mies Tampereella ei muuta kuuntelekaan. Pendolinoa ja Maidenin uutta sinkkua. Siinä ne.
Keskiviikkona ravattiin Espoon eliittikisoissa. Mutta ei nyt vielä käydä kisaa läpi sillä sisältyyhän siihenkin päivään hauska tarina. Kisapaikalle nimittäin saavuttiin siinä 2h ennen omaa starttia. Hetki siinä palloiltiin ja pyörittiin ja sitten mentiin istumaan katsomoon. No siinä sitten välähti mieleen, että numerolapun voisi laittaa kiinni paitaan... Voisi. VoISI, jos kisapaita olisi mukana. Ei ollut sattunut mukaan ollenkaan. Olisihan sen ehtinyt hakea vielä kotoota, mutta ajattelin että turha istuskella autossa yli puolta tuntia vielä, jos joltain voi kuitenkin lainata paitaa. Aivoriihi siis käyntiin että kenelläs olisi samanlainen paita, että menee vähän niinkuin täydestä! Ensimmäisenä tuli mieleen estemies Talasjoki, joten ei muuta kuin rauhassa ensin seuraamaan estekisaa, jossa Mäyrä teki mitä lupasi ja varasi samalla itselleen reissun Barcelonaan. Kisan jälkeen kävin sitten hakemassa valmiiksi lämmitellyn paidan lainaan ja ei muuta kuin valmistautumista jatkamaan.
Itse kisahan sujui varsin mukavasti. Väliajat karkeasti noin 26,1, 54,6, 1.22,8 ja maalissa kello pysähtyi 1.50,52:een. Alku siis erittäin reippaasti jopa hieman epätyypillisesti allekirjoittaneelle - ainakaan noin kovaa aloitusta ei ole tullut koskaan otettua. Syyhän siihen oli se, että oma lähtö tapahtui seiskaradalta ja ulompaa lähti vain pari tummaa kaveria, joista toisena tietenkin kisan jänis Vinsentti Mummo Kiilusilmä. Mummohan tunnetusti lähtee liukkaasti, joten vaikka tämän tiedostinkin niin alku oli vauhdikas. Joka tapauksessa vauhti tuntui hyvältä, eikä kyllä huomannut että olisi noin suuresti vauhti vaihdellut kilpailun aikana. Loppusuoralla täytyi siirtyä vähän ulommas sisäradalta, sillä edessä vilkkui pari päänahkaa ja toisen niistä sain loppukurotuksella napattua, nimittäin Raanluntin Tommyn. Se olikin hyvä, sillä kun Ärrrä jäi taakse sekä Kuortaneella että Espoossa, niin nyt on pojille maksettu takaisin niitä "Ai onks sullakin nimi numerolapussa?!" ja "Ooks säkin täällä kisaamassa?" -kommentteja... oppii pojat olemaan!
Jatko-ohjelma on sellainen, että pääasiassa otetaan pari viikkoa harjoitellen, mikä käytännössä tarkoittaa että pyritään terävöittämään kulkua entisestään. Tähtäimessä seuraavana on 15.7 Lappeenrannan eliitti sekä 24.7 Belfastin BMC, joissa molemmissa siis 800m. Sitä ennen lähtölaukaukseen reagoidaan 6.7 Valkeakoskella Nuorten eliitissä ulkopuolisena. Matkat ovat 200m ja 400m. Rinttiä siis.
Maanantaina matkattiin Pendolino-junalla Turusta Espooseen. Homman nimihän oli se, että 11.38 oli tarkoitus olla Espoossa ja siitä suoraan autolla Nummelaan, jotta Heidi ehtii kiropraktikon vastaanotolle klo 12.20 mennessä. No kyllähän kaikki sen tietää, että tollainen aikataulu on itsemurha, kun VR:n aikatauluttomuuden ottaa huomioon. Kirkkonummen jälkeen sitten olisi voinut repeatilla soittaa Ismo Leikolan Pendolinoa. Tuo biisi kannattaakin kuunnella tässä niin pääsee sopivasti tunnelmaan... Juuri kun Kirkkonummen laiturista oli päästy liikkeelle, alkoi kuulutus: "teknisen häiriön vuoksi olemme 10minuuttia myöhässä aikataulusta..." Niinpä niin. Kilometri eteenpäin ja seis keskellä pusikkoa. Sitten odoteltiin ja jonkun ajan kuluttua kuulutus kertoi, ettei jatkamaan päästä, mutta yritetään peruuttaa takaisin Kirkkonummelle. Siinä sitten peruuttaminen eteni sellaista noin 4km/h vauhtia parhaimmillaan - välillä tietysti seisahtuen. Tulihan siinä mieleen, että onhan se hemmetin hyvä lähteä asemalta liikkeelle jos kerran tiedetään että on tekninen vika. Fiksu veto. Sanomattakin on selvää, että myöhässähän sitä oltiin sitten ihan varmasti ja joka paikasta. Mutta ei sitä jaksa tämän enempää kerrata. Kuunnelkaa Ismoa vaan. Pitkä mies Tampereella ei muuta kuuntelekaan. Pendolinoa ja Maidenin uutta sinkkua. Siinä ne.
Keskiviikkona ravattiin Espoon eliittikisoissa. Mutta ei nyt vielä käydä kisaa läpi sillä sisältyyhän siihenkin päivään hauska tarina. Kisapaikalle nimittäin saavuttiin siinä 2h ennen omaa starttia. Hetki siinä palloiltiin ja pyörittiin ja sitten mentiin istumaan katsomoon. No siinä sitten välähti mieleen, että numerolapun voisi laittaa kiinni paitaan... Voisi. VoISI, jos kisapaita olisi mukana. Ei ollut sattunut mukaan ollenkaan. Olisihan sen ehtinyt hakea vielä kotoota, mutta ajattelin että turha istuskella autossa yli puolta tuntia vielä, jos joltain voi kuitenkin lainata paitaa. Aivoriihi siis käyntiin että kenelläs olisi samanlainen paita, että menee vähän niinkuin täydestä! Ensimmäisenä tuli mieleen estemies Talasjoki, joten ei muuta kuin rauhassa ensin seuraamaan estekisaa, jossa Mäyrä teki mitä lupasi ja varasi samalla itselleen reissun Barcelonaan. Kisan jälkeen kävin sitten hakemassa valmiiksi lämmitellyn paidan lainaan ja ei muuta kuin valmistautumista jatkamaan.
Itse kisahan sujui varsin mukavasti. Väliajat karkeasti noin 26,1, 54,6, 1.22,8 ja maalissa kello pysähtyi 1.50,52:een. Alku siis erittäin reippaasti jopa hieman epätyypillisesti allekirjoittaneelle - ainakaan noin kovaa aloitusta ei ole tullut koskaan otettua. Syyhän siihen oli se, että oma lähtö tapahtui seiskaradalta ja ulompaa lähti vain pari tummaa kaveria, joista toisena tietenkin kisan jänis Vinsentti Mummo Kiilusilmä. Mummohan tunnetusti lähtee liukkaasti, joten vaikka tämän tiedostinkin niin alku oli vauhdikas. Joka tapauksessa vauhti tuntui hyvältä, eikä kyllä huomannut että olisi noin suuresti vauhti vaihdellut kilpailun aikana. Loppusuoralla täytyi siirtyä vähän ulommas sisäradalta, sillä edessä vilkkui pari päänahkaa ja toisen niistä sain loppukurotuksella napattua, nimittäin Raanluntin Tommyn. Se olikin hyvä, sillä kun Ärrrä jäi taakse sekä Kuortaneella että Espoossa, niin nyt on pojille maksettu takaisin niitä "Ai onks sullakin nimi numerolapussa?!" ja "Ooks säkin täällä kisaamassa?" -kommentteja... oppii pojat olemaan!
Jatko-ohjelma on sellainen, että pääasiassa otetaan pari viikkoa harjoitellen, mikä käytännössä tarkoittaa että pyritään terävöittämään kulkua entisestään. Tähtäimessä seuraavana on 15.7 Lappeenrannan eliitti sekä 24.7 Belfastin BMC, joissa molemmissa siis 800m. Sitä ennen lähtölaukaukseen reagoidaan 6.7 Valkeakoskella Nuorten eliitissä ulkopuolisena. Matkat ovat 200m ja 400m. Rinttiä siis.
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Herve
Herve kaikille. Täällä sitä ollaan Turun Pallivahassa kuin Tyrnin Marja. Nimittäin uuni kuumana. Tai ei nyt ihan Pallivahassa, mutta Turussa kuitenkin. "Joo vai?" No "joo", vai mitä siihen pitäis vastata. HÄH! Ei tässä nyt sen kummempaa oo tapahtunu sitten viime kuuleman/kirjoittaman.
Tonnivitosen enkka, matka Turkuun, lepiä/pelkkää lepiä, kasin enkka mansessa, parin päivän mansesterin loma, parin päivän kukkien kastelu/postilaatikon tyhjentely Espoossa, matka Turkuun, lepiä ...
Oikeesti tohon viimeseen lepiin sisältyy jo vähän treeniä. Ja Espoossakin kävin vähän treenaamassa. Joten nyt voi taas ponnistaa kohti uusia lukemia! Vois myös sanoa, että tein tyhjennysharjoituksen. Postilaatikon tyhjennysharjoituksen. Se on yllättävän raskasta, kun sitä hesaria ei tuoda ovelle asti. Joku laki siitä tarvis ihan olla. Iltapäivään se tahtoo mennä väkisinkin, että jaksaa sen sieltä hakea. Ei voi mitään, ei. Muutenhan tosta ei mitenkään hirveästi riitä kerrottavaa. Enkat on ihan jees ja on Turkukin, vaikkei sitä kyllä ääneen kehtaa sanoa. Mansesterissa meni mukavasti. Se on mainittava että pääsin nauttimaan lehdessäkin mainostetun pihvimiehen pihveistä. "Jere on meiän pihvimies". Pihvimiehen mielestä maitoa ei kuulu juoda rilliruoan kanssa. Mä join. Join myös subissa maitoa. Sekin on ihan ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että sieltä oli juusto lopussa. Siinä tilanteessa saa juoda vaikka kirnupiimää, on se niin kova paikka ihan kenelle tahansa!
Tampereellahan oli kohtuullisen vilpoisaa muuten. 12astetta give or take. Vedin tietysti capsicamit koipiin pukuhuoneessa. En tiiä oliko se jotain piiloyllyttämistä, kun ärrrä sanoi "aika hintsusti laitat tota..", mutta toimi. Pistin lisää. Ja sen kyllä huomas sitten illalla saunassa. Alko lämmittää kuin vodkapaukku talvipakkasilla. Saattaa olla, että 'poltella' on osuvampi verbi...
Tällä viikolla kun on vähän harjoiteltu, niin ensi viikolla sitä taas kisaillaan. Tiistaina Turussa 400m, lauantaina Kuortaneella 1500m ja, menee kyllä seuraavan viikon puolelle mutta, sitä seuraavana keskiviikkona Espoossa 800m. Sillä lailla. Ei kai tässä sitten muuta kun pistäkäähän kaikki suut makiaks!
Tonnivitosen enkka, matka Turkuun, lepiä/pelkkää lepiä, kasin enkka mansessa, parin päivän mansesterin loma, parin päivän kukkien kastelu/postilaatikon tyhjentely Espoossa, matka Turkuun, lepiä ...
Oikeesti tohon viimeseen lepiin sisältyy jo vähän treeniä. Ja Espoossakin kävin vähän treenaamassa. Joten nyt voi taas ponnistaa kohti uusia lukemia! Vois myös sanoa, että tein tyhjennysharjoituksen. Postilaatikon tyhjennysharjoituksen. Se on yllättävän raskasta, kun sitä hesaria ei tuoda ovelle asti. Joku laki siitä tarvis ihan olla. Iltapäivään se tahtoo mennä väkisinkin, että jaksaa sen sieltä hakea. Ei voi mitään, ei. Muutenhan tosta ei mitenkään hirveästi riitä kerrottavaa. Enkat on ihan jees ja on Turkukin, vaikkei sitä kyllä ääneen kehtaa sanoa. Mansesterissa meni mukavasti. Se on mainittava että pääsin nauttimaan lehdessäkin mainostetun pihvimiehen pihveistä. "Jere on meiän pihvimies". Pihvimiehen mielestä maitoa ei kuulu juoda rilliruoan kanssa. Mä join. Join myös subissa maitoa. Sekin on ihan ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että sieltä oli juusto lopussa. Siinä tilanteessa saa juoda vaikka kirnupiimää, on se niin kova paikka ihan kenelle tahansa!
Tampereellahan oli kohtuullisen vilpoisaa muuten. 12astetta give or take. Vedin tietysti capsicamit koipiin pukuhuoneessa. En tiiä oliko se jotain piiloyllyttämistä, kun ärrrä sanoi "aika hintsusti laitat tota..", mutta toimi. Pistin lisää. Ja sen kyllä huomas sitten illalla saunassa. Alko lämmittää kuin vodkapaukku talvipakkasilla. Saattaa olla, että 'poltella' on osuvampi verbi...
Tällä viikolla kun on vähän harjoiteltu, niin ensi viikolla sitä taas kisaillaan. Tiistaina Turussa 400m, lauantaina Kuortaneella 1500m ja, menee kyllä seuraavan viikon puolelle mutta, sitä seuraavana keskiviikkona Espoossa 800m. Sillä lailla. Ei kai tässä sitten muuta kun pistäkäähän kaikki suut makiaks!
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Hyviä puolia
Enkat on napsunu heti alkukauden kisoista. Se on aina aika positiivista. Belgian reissulta oli siis tuomisina muutakin kuin *vetin kallista suklaata. 1.51,22 pysähty kelloon c-erän voiton merkiksi ja sehän tarkoitti ennätyksen parantumista 0,61 sekunnilla. Samalla alittui myös tippausmestari-Nummelan ennätys 1.51,39. Ja sehän maistuu luonnollisesti hyvältä.
Suklaasta voidaan sanoa sen verran, että se on parasta suklaata mitä oon syöny. Tai sen ois parasta olla parasta suklaata mitä oon syöny. Muuten kyseessä on huijaus. Hyvänä puolena on tietenkin se, että voi sanoa tuliaisten olevan arvokkaita. Ja se suklaa on hyvää, vaikkei siltä maistuisikaan. Suklaan lisäksi pikavisiitiltä Brysseliin (lento lähti 20.00, lentokentälle saavuttiin yhden jälkeen, eli ylimääräistä aikaa oli) voi kertoa Manneken Pis:n näkemisen. Hieno pysti. Hiukan kookkaampaa epeliä kyllä odoteltiin näkevämme. Ja epelillä tarkoitan nyt siis ihan koko patsasta. Mutta kai se noin 60cm sitten riittää. Ainakin katsojia riitti.
Kaikista asioista voi löytää hyviä puolia kun oikein yrittää. Joskus se vaan on aika hankalaa. Esimerkiksi pari iltaa sitten elokuvateatterissa oli hyvät puolet vähissä kun Sinkkuelämää 2 -elokuva pyöri silmien edessä. Olin aika varma, että aika on pysähtynyt kun katsoin ensimmäisen kerran kelloa. Vaihtoehtoisesti tietysti rakkaasta Fossil-kellostani olisi voinut loppua paristo. Ihan nopeasti en kyllä keksinyt tilanteessa mitään hyvää puolta, ainakaan kun suklaarusinatkin olivat lopussa. Yritin ajatella, että kun elokuva on kerran nähty, ei sitä enää koskaan tarvitse nähdä uudelleen. Ja salaa tietenkin nautin koko elämyksestä...
Seuraava startti juoksuradalla on tänään illalla 1500m Eläintarhan kentällä. Sen jälkeen seuraa 800m Tampereen Ratinassa sunnuntaina. Tampereellahan on tunnetusti kisoissa aina paska sää. Mutta tällä kertaa Hakas-Jarmo on tilannut huippusään. Kesän paras päivä Tampereella osuu kisapäivälle ja huhujen mukaan iltapäivälle on luvassa jopa yli 10astetta lämmintä! Pienet kuurosateet pitävät huolen, ettei kuumuus pääse häiritsemään liikaa. Eipä voisi paremmin sattua!
Loppuun muistutettakoon kaikkia, että Ändyn Tippaus OY:n World Cup 2010 -tippaus on nyt ulkona ja ensimmäisen vaiheen tippausaikaa on jäljellä perjantaihin klo16.30 asti. Lisäohjeita löytyy TÄÄLTÄ ja alkulohkoja pääsee tippaamaan TÄLLÄ KAAVAKKEELLA. Ei muuta kuin rivejä kehiin!
Suklaasta voidaan sanoa sen verran, että se on parasta suklaata mitä oon syöny. Tai sen ois parasta olla parasta suklaata mitä oon syöny. Muuten kyseessä on huijaus. Hyvänä puolena on tietenkin se, että voi sanoa tuliaisten olevan arvokkaita. Ja se suklaa on hyvää, vaikkei siltä maistuisikaan. Suklaan lisäksi pikavisiitiltä Brysseliin (lento lähti 20.00, lentokentälle saavuttiin yhden jälkeen, eli ylimääräistä aikaa oli) voi kertoa Manneken Pis:n näkemisen. Hieno pysti. Hiukan kookkaampaa epeliä kyllä odoteltiin näkevämme. Ja epelillä tarkoitan nyt siis ihan koko patsasta. Mutta kai se noin 60cm sitten riittää. Ainakin katsojia riitti.
Kaikista asioista voi löytää hyviä puolia kun oikein yrittää. Joskus se vaan on aika hankalaa. Esimerkiksi pari iltaa sitten elokuvateatterissa oli hyvät puolet vähissä kun Sinkkuelämää 2 -elokuva pyöri silmien edessä. Olin aika varma, että aika on pysähtynyt kun katsoin ensimmäisen kerran kelloa. Vaihtoehtoisesti tietysti rakkaasta Fossil-kellostani olisi voinut loppua paristo. Ihan nopeasti en kyllä keksinyt tilanteessa mitään hyvää puolta, ainakaan kun suklaarusinatkin olivat lopussa. Yritin ajatella, että kun elokuva on kerran nähty, ei sitä enää koskaan tarvitse nähdä uudelleen. Ja salaa tietenkin nautin koko elämyksestä...
Seuraava startti juoksuradalla on tänään illalla 1500m Eläintarhan kentällä. Sen jälkeen seuraa 800m Tampereen Ratinassa sunnuntaina. Tampereellahan on tunnetusti kisoissa aina paska sää. Mutta tällä kertaa Hakas-Jarmo on tilannut huippusään. Kesän paras päivä Tampereella osuu kisapäivälle ja huhujen mukaan iltapäivälle on luvassa jopa yli 10astetta lämmintä! Pienet kuurosateet pitävät huolen, ettei kuumuus pääse häiritsemään liikaa. Eipä voisi paremmin sattua!
Loppuun muistutettakoon kaikkia, että Ändyn Tippaus OY:n World Cup 2010 -tippaus on nyt ulkona ja ensimmäisen vaiheen tippausaikaa on jäljellä perjantaihin klo16.30 asti. Lisäohjeita löytyy TÄÄLTÄ ja alkulohkoja pääsee tippaamaan TÄLLÄ KAAVAKKEELLA. Ei muuta kuin rivejä kehiin!
perjantai 4. kesäkuuta 2010
50
50. teksti tänne, joten pitihän se ihan otsikkoon asti laittaa. 50 on varsin hyvä luku. Esimerkiksi tänään, kun lennämme Helsingistä Brysseliin, on lentoaika 1h 50min. Huomennahan siis juostaan kisaa Oordegemissa. Siellä ei 50-prosenttinen suoritus riitä mihinkään - täytyy mennä satanen lasissa. Vaikka eräjakoja ei vielä näykään, niin oma paikkani löytynee C-erästä, sillä sijoitukseni rankingissa on 28., eikä sillä taida sen ylemmäs päästä. Joskaan tarvekaan ei varmaan ole päästä sen kovempaan erään. Tullaanhan c-erässäkin juoksemaan varmaankin 1.50:n pintaan. Mitä lähempänä (sitä lähempänä) kärkeä, niin sen paremmaltahan se kuulostaa...nyt ei muuta kuin sinne T.Evilän mainostamaan aamusumuun. Kerrottakoon että 50:nnen aika rankingissa on 1.58,89. Oma starttini ilmeisesti hieman puoli viiden jälkeen, varmaan kuitenkin ennen 16.50:ä.
50 oli ehdottomassa avainasemassa myös viimeisen tentin suhteen. Siis tämän kevään viimeisen. Tutkintovaatimuksiin sisältyi 926 sivua. Sehän on kieltämättä aika paljon. Tai vähän liikaa. Parhaani, kröhöm, yritin, mutta en saanut luettua ihan 50%:ia kyseisestä sivumäärästä. Yli 50 sivun päivätahtiin pystyinkin vain parina sateisena päivänä. Niinä samoina päivinähän televisio ei saanut yhteyttä mihinkään, dvd-soitin oli tietenkin rikki, internet-yhteydet eivät toimineet koko maailmassa ja en saanut unen päästä kiinni. Joka tapauksessa nyt on siirrytty kesäloman puolelle tämän ankaran opintorupeaman jäljiltä. Kesän aikana ei aivan 50:ä kisastarttia tule - parikymmentä ehkä. Vaikka tänään lähdenkin ulkomaille, niin seuraavaan 50:een päivään ei välttämättä ole ulkomaanreissuja tiedossa... tai ehkä juuri 50:n päivän kuluttua Belfastissa, who knows. 50 voi esiintyä kesän tuloksissakin, sillä sen alittaminen on ns. 'tiukassa' matkalla kuin matkalla. Oli edessä sitten minuutteina 0, 1 tai 3. Mutta yritetään, yritetään. Näin lopuksi voidaan vielä kertoa, että jalkapallon MM-tippaus tulee ilmestymään huomenissa ja mainostetaan sekä tarkastellaan sitä sitten varmuuden vuoksi vielä seuraavassa blogitekstissä... On itse tippaaja-ÄndY sen verran vanha kaakki jo, ettei se pysy enää kartalla. Lähempänä 50:ä ikävuotta kuin syntymää. Siinä iässä alkaa moisella fanaatikolla jo pyöriä Suomikin siellä mukana potkupallon MM-kisoissa... vaikka sitä ihmettä saammekin odotella vielä seuraavat 50 vuotta.
50 oli ehdottomassa avainasemassa myös viimeisen tentin suhteen. Siis tämän kevään viimeisen. Tutkintovaatimuksiin sisältyi 926 sivua. Sehän on kieltämättä aika paljon. Tai vähän liikaa. Parhaani, kröhöm, yritin, mutta en saanut luettua ihan 50%:ia kyseisestä sivumäärästä. Yli 50 sivun päivätahtiin pystyinkin vain parina sateisena päivänä. Niinä samoina päivinähän televisio ei saanut yhteyttä mihinkään, dvd-soitin oli tietenkin rikki, internet-yhteydet eivät toimineet koko maailmassa ja en saanut unen päästä kiinni. Joka tapauksessa nyt on siirrytty kesäloman puolelle tämän ankaran opintorupeaman jäljiltä. Kesän aikana ei aivan 50:ä kisastarttia tule - parikymmentä ehkä. Vaikka tänään lähdenkin ulkomaille, niin seuraavaan 50:een päivään ei välttämättä ole ulkomaanreissuja tiedossa... tai ehkä juuri 50:n päivän kuluttua Belfastissa, who knows. 50 voi esiintyä kesän tuloksissakin, sillä sen alittaminen on ns. 'tiukassa' matkalla kuin matkalla. Oli edessä sitten minuutteina 0, 1 tai 3. Mutta yritetään, yritetään. Näin lopuksi voidaan vielä kertoa, että jalkapallon MM-tippaus tulee ilmestymään huomenissa ja mainostetaan sekä tarkastellaan sitä sitten varmuuden vuoksi vielä seuraavassa blogitekstissä... On itse tippaaja-ÄndY sen verran vanha kaakki jo, ettei se pysy enää kartalla. Lähempänä 50:ä ikävuotta kuin syntymää. Siinä iässä alkaa moisella fanaatikolla jo pyöriä Suomikin siellä mukana potkupallon MM-kisoissa... vaikka sitä ihmettä saammekin odotella vielä seuraavat 50 vuotta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)