Borza!

Eilen heräsin aamulla hieman ennen kahdeksaa tutusti herätysääneen, joka on varmasti monille muumeista tuttu. Sen tahdissa onkin hyvä lähteä uuteen päivään. Joskus tekeekin mieli kuulla tämä sulosointuinen kappale useamman kerran ja napautan torkun, jotta se taas kuuden minuutin kuluttua hivelee korviani. Herättyäni iskin valmiiksi pari ruisleipää ja kauhoin ne pöydän ääressä naamariini. Kun istuin pöytään aloittaakseni aamupalan, katseli isäukko bussiaikataulua jääkaapin ovesta kengät jo valmiiksi jaloissaan. Oman lähtöni nopeudesta kertoo, että olin silti häntä aiemmin ulkona, eikä näkynyt kyllä samaan bussiinkaan sen puoleen...

Matkanihan vei kohti Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden pahamaineista tenttiä. Edellisenä iltana olin huomannut, että perskutarallaa kun lainaamissani lakikirjoissa on sellainen pieni fiba, että Suomen Laki III -kirja alkaa ensimmäisten n.30sivun osalta Suomen Laki II:n sivuilla. Tästähän aiheutuu se, ettei kyseisen lakikirjan omaa sisällysluetteloa ole siis ollenkaan. Sehän ei vielä ollut päämurheeni, vaan se, että tentissä avainroolia näytellyt Kiinteistönmuodostamislaki on koko kirjan ensimmäinen laki ja siitä puuttui siis tämän pienehkön virheen takia ensimmäiset 160 pykälää. Mutta hätäkös siinä kun jo edellisenä iltana noin klo23 aikoihin asian huomasin ja riensin tenttiaamuna kirjastoon hakemaan lainaan toisen tenttikirjan. Niin raaka se Ympän tentti on, ettei siitä selviä ellei ole kahta kappaletta Suomen Laki III:a mukana (toinen oli siis siksi, että siihen olin pienillä lapuilla jo merkannut muutaman tärkeän lain). Opiskelijakirjastohan aukeaa klo 9 ja tentti alkaa juurikin samaan aikaan. Itsellenihän tämä ei ole ongelma, sillä en juuri koskaan saavu tenttisaliin aiemmin kuin viittä yli. Oikeastihan tentti aloitetaan kun kaikki ovat saaneet kysymyspaperin ja istuutuneet alas. Tällä kertaa siis 17 yli. Siinä olisi siis ehtinyt sitä ennen eväät syödä, jos sellaiset olisi ollut mukana.

Tentissä kulutin lyijyä rutkasti viilatessani lakikirjan hienoisella avustuksella kolme suorastaan täydellisyyttä hipovaa vastausta. Kaksi kysymystä olin ansiokkaasti korvannut luentosarjalla, mikä oli tietysti kullanarvoista, sillä nytkin aikaa kului lähes neljä tuntia, kun maksimiaika on viisi tuntia tentin väsäämiselle. Poistuin siis tilaisuudesta noin varttia yli yksi. Tämä tarkoitti sitä, että englannin tunti jäi väliin, sillä se oli alkanut 12.15. Tästä välittämättä riensin syömään UniCafen kanasettiä, jonka jälkeen palautin lainaamani tiiliskiven aka lakikirjan. Kävinpä myös kirjastossa lähettämässä esilomakkeen H1N1-rokotetta varten ja tulostin liuskan itselleni mukaani ohjeiden mukaisesti. Seuraavana kohteena oli Mäkelänrinteen uimakeskus.

Uimahallille pääsin siinä puoli kolmen korvilla. Pitkää vesisettiä ei ollut tarkoitus tehdä, mutta ei olisi mihinkään vesijuoksumaratoniin ollut aikaakaan, sillä rokotteeseen oli ehdittävä ennen klo 16:a. Polskuttelin siis 20minuuttia aquahölkkää ja sen jälkeen kroolasin 500metriä. Pikainen visiitti saunassa vielä päälle. Pikaisuuden olisi voinut arvata jo kun siirryin vesijuoksualtaasta uimapuolelle. Näin nimittäin tällöin nk. Saunamiehen. Kerrottakoon, että oli ensimmäinen kerta kun näin tämän hepun ylipäätään altaiden puolella. Miehellä on tapana istuskella saunassa, heittää raivokkaat löylyt ja nousta heti heittämisen jälkeen seisomaan ja heilutella siinä seistessään käsiään sivuilla. Siinä on muuten yleensä melko hyvin tilaa saunassa, kun Saunamies on löylyvuorossa. Ei oo ruuhkia, ei. Löylyttelyn jälkeen Saunamies käy ilmeisesti aivan jääkylmässä suihkussa. Sen jälkeen toistuu löylyttely. Ja uusiksi. Iho miehellä on aivan punainen kuuman saunan ja kylmän suihkun vuorottelusta. Hurja mies kaiken kaikkiaan. Ja käy muuten todella usein heilumassa löylyissä - lähes joka arkipäivä kenties?! Baker voi kertoa Saunamiehestä lisää legendaa (kuten onko joskus ennen nähty altaiden puolelle? Mä en edes tienny, että sillä on uikkarit mukana, kun se tulee hallille!), kunhan vaan saan Bakerin lukijakuntaan mukaan.

Uimahallilta siirryin kätevästi bussilla Töölöön, jossa rokotus oli otettava. Rokotettahan oli tarjolla 12.00-16.00, joten nyt veikkauksia kehiin mihin aikaan E.Borza astui sisään YTHS:n rakennukseen? Kyllä! Se tapahtui lähes viime hetkillä. 15.52 astelin ovista sisään. Ilmoittautuminen. Ohjeistus. Yläkertaan. Rokotushuoneeseen. Takki ja pitkä paita pois. Piikki käteen. Kello 15.55. Se oli ripeää toimintaa jos mikä. Ei olisi saanut Ilta-Sanomiin kuvaa pitkistä rokotejonoista, kun ei ehtinyt edes odostushuoneessa penkkiin istua ennen kuin napattiin piikitettäväksi. Ohjeistus oli, että rokottamisen jälkeen jokainen odottelisi puoli tuntia ennen kuin lähtee pois, jotta nähdään tuleeko huono olo tms. Ihme sinänsä, että allekirjoittaneen aikataulussa oli aikaa jäädä istuskelemaan ja lukemaan Metro-lehteä, surffaamaan netissä kännykällä jne. Pelasin kuitenkin varman päälle ja odottelin 32minuuttia, ennen kuin sujahdin liikkeelle. Seuraavana vuorossa oli hieronta Länsi-Pasilassa.

Hyppäsin siis seiskan ratikkaan ja purjehdin sillä perille. Olin paikalla ajoissa, kuten on tosiaan tapana aina ja joka paikassa olla. Möyhennettävänä olemista reilun tunnin ajan, kamat kasaan ja ratikalla keskustaan. Keskustassa nopea katsastus uutta kannettavaa varten. Päätöstä en nyt pystynyt tekemään, vaan otin katsastelun jälkeen yhteyden alan henkilökohtaiseen konsulttiini, jonka kanssa pohdimme vaihtoehtoja. Pohtimista jatkettaneen vielä, mutta huomenna on homma tarkoitus lyödä lukkoon. Pikavisiitti Kampin keskuksessa, josta hain etukäteen tarkkaan suunnitellusti erään 'tuparilahjan', sillä suunta oli kohti henkilökohtaisia tupaantuliaisia.

Niinpä kun lahja oli hankittu, suunnistin kuin parempikin pihkaniska oikeaan osoitteeseen ja luovutin tämän lahjaksi ostamani kodin tärkeimmän esineen huoneiston emännälle. Ilta jatkuikin sitten Nintendon, TV-ohjelmien sekä jutustelun parissa ja väläytin myös taitojani Mario Brossissa. Joo. Ei siitä Mariosta sen enempää. Hassunhauskan illan päätteksi lähdin kotia kohti ja matkustin Espoon puolelle, tuonne Tapani Kansan takapihalle.

Bussista noustessani kohtasin mielestäni melko yllättävän näyn, kun lenkkeilijä veteli jalkakäytävää pitkin. Kello oli nimittäin 23.55, joten melko myöhään oli täti liikkeellä. Tosin olenpa kuullut, että joskus on joillain ollut viikko-/kuukausikilometreissä vajetta vielä viimeisen päivän iltana, jolloin tätä vajetta on lähdetty paikkaamaan. Täytyy kuitenkin kysyä, että mikä viikko tahi kuukausi päättyy maanantaina 7.joulukuuta? Ei pääty.


Sellainen loppukaneetti on vielä lisättävä, että kun kaikki ovat otsikosta lähtien odottaneet mitä Borzaa (siis ihan Yuria) koskevaa olen nyt keksinyt, niin: Borza on Maailmanmestari! Ja nyt siis tarkoitan ulkoratoja. Sisäradoilta Yuri on mestari Lissabonista 2001. Ihan virallisestihan MM-kulta ei nyt Yurille siirry, sillä R.Ramzi pitää mitalinsa näistä tarkoittamistani kekkereistä. Muutenhan kyseinen Ramzi on varsinainen roisto, joka jäi - vihdoin - kiinni dopingin käytöstä Olympialaisten yhteydessä 2008. Sellaisia tyyppejä ei voi pitää juuri minään. Jotenka Yuri nousee henkiseksi maailmanmestariksi 2005 MM-kisoissa Helsingissä. HYVÄ YURI!